Kullorsuaq

Kullorsuaq Upernaviup nunaqarfiisa avannarlersaraat. Aqqa isumaqarpoq ”Kullorujussuaq”, taamannak taaneqartarpoq, qaqqaq arajutsineqarsinnaanngitsoq, kitaaniit isigigalugu kullorujussuartut isikkoqarmat. Nunaqarfik tunngavilerneqarpoq 1928-mi, innuttaasut siulliit Qaarusulinniit – asimioqarfik 30 km missiliorlugit Kullorsuup avannamut kitaaniittoq – tamaanga nuummata. Avannamut nunaqarfik qaninneq tassaavoq Savissivik, 400 km-nik ungasitsigisoq, kujammullu nunaqarfik qaninnerpaaq tassaavoq – Nuussuaq – 70 km-it missiliorlugit ungasitsigisoq. Kiisalu Upernavik 250 km-it missiliorlugit ungasitsigisoq.

Kullorsuaq nuggersimarngup kujammut sammisortaaniippoq, pinngortitap pilersitaanik, annikitsumik umiarsualivittalimmi. Kullorsuup qiterisaaniipput pisiniarfik sullissiviillu allat, aamma umiarsualivik tunisassiorfillu. Nunaqarfiup qeqqata kitaatunginnguaniippoq atuarfik nutaaq. Nunaqarfiup qeqqa aammattaaq illuliorfiusimasunit immikkoortunit marlunnit ungaluneqarsimavoq, nunaqarfiup helistop-ia eqqaavissuarlu kitaatungaani inissisimasut.


Aaliangersakkat aamma Immikkoortu

Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.

Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat

Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.

Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput annertusilugit. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini avannamullu pissaaq, illut aamma tamaani qanittutut-pukkitsutut iskkoqarsinnaammata ataatsimullu isigalugu qaffasinnerusumik pitsaassuseqarsinnaammata. Nunaqarfiup ineriartornera pingaarneq, piniarnermut aalisarnermullu aamma atortorissaarutinut taakkununnga tunngasunut, attuumassuteqartariaqarpoq, angallatinut amerlanerusunut sanaartukkanullu annertunerusunut inissaqartitsiffiulluni. Peqatigisaanillu pingaaruteqarpoq, nunaqarfiup ingerlatsiveqarfiisa naleqquttumik inissisimaffeqarnissaat, inuussutissarsiorneq pitsaanerulersillugu aamma qitiusoqarfit illuliorfiusimasullu qulakkeerlugit, assersuutigalugu misissorneqartariaqarput, innaallagissiorfik nunaqarfiup qeqqaniit nuunneqarsinnaanersoq, aamma eqqaavissuaq ungasinnersumut nuunneqarsinnaanersoq.

Nunaqarfiup innuttaqassusia sukkasuumik annertusiartorpoq, ataatsimullu isigalugu inissat, ingerlatsiviillu illoqarfimmut assingusut arlallit, pisariaqartinneqarput, minnerunngitsumik meeqqat inuusuttullu atugarisaat pitsanngorsarniarlugit, paaqqinnittarfiit aamma sunngiffimmi susassaqartitsiviit, aammattaaq suliffissanik amerlanerusunik iluaqusiisinnaasut, kiisalu angallannermi periarfissat pitsanngorsarneri, aqqusinivimmik pilersitsisoqarneratigut.

Kullorsuarmi innuttaasut 1980-imiilli annertuumik amerliartorsimapput. Tassami innuttaasut 1980-mi 203-usinnarlutik 2017-mi marloriaataat sinnerlugit 459-nngorsimapput. Ukiut 40-it taakkua ingerlaneraanni, innuttaasut amerliartornerat assigiiginnangajavimmik ingerlasimavoq – ineriartorneq ukiuni aggersuni ingerlaannartussatut isikkoqartoq.

Inissiaqarneq taamaallat ilaqutariit illuinik siammasissunik toqqammaveqarpoq. Innuttaasut amerliartorujussuarnerat pissutigalugu, Kullorsuaq tassaavoq Upernaviup eqqaani illoqutigiiaat agguaqatigiisinneranni, illumi ataatsimi inuttunerpaaffiusoq (inuit 4,6). Taamaattumik ataatsimut isigalugit, nunaqarfimmi illut amerlillugillu, pitsassussaat qaffassarneqartariaqarpoq.

Naatsorsuutigineqarpoq illuliorfissaq sinneruttoq nunaqarfimmi illunut. 60-nut naapertuuttoq.

Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat piniarneq aalisarnerlu. Umiarsualivik talittafeqarpoq 10 meterisut takitigisumik imallu itissusaata 1,5 meteri missiliorpaa. Talittarfiup ikaartarfia atuarlugu imartaq umiarsualivittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.

Aalisarnerup annersaa tassaavoq sikumiit ningittagarsorluni qaleralinniarneq, piniarneq puisinniarnermik tunngaveqarnerusoq, ammernik tunisaqartarnermik malitseqartarpoq. Aasaanernai Qimusseriarsuarmi annertungaatsiartumik qernertarniartoqartarpoq, oktoberimilu qaqortanik ikigisassaanngitsunik pisaqartoqartarluni. Ukiunili kingullerni aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarneq, nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap pissusaata allanngornerata kinguneranik, sikuusarnerata sivikinnerulerneranit, malunnartumik sunnigaasimavoq

Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Pilersuisoq A/S, Upernavik Seafood A/S, atuarfik, nunaqarfiup nakorsiartarfia, oqaluffik, Nukissiorfiit kommunillu suliffiutati. Taakkualu saniatigut inuussutissarsiutit takornariaqarnermut attuumassuteqartut. 2010-mi nunaqarfinni suliffissarsiortut amerlassusaat 4 %-ip missingaa, kommunip agguaqatigiisitsineranut (6 %-mut) sanilliullugu appasinnerulluni.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 5.000 m2missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Helistop-imiit nunaqarfiup kitaatungaaniittumiit, ukioq kaajallallugu sapaatip akunneranut pingasoriarluni helikoptereqartarpoq, sila apeqqutaatillugu. Nunaqarfik, sikuunngiffiani (Juulimiit-Novembarimut), sapaatip akunnera allortarlugu imatigut, nioqqutissanik pilersorneqartarpoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Kullorsuarmi aqqusernit pingaarnerit marluupput. Ataaseq qitiusumiit umiarsualivimmiillu helistop-imut eqqaavissuarmullu nunaqarfiup kitaaniittumut attaviliivoq, aappaalu qitiusumiit kangiatungaani najugaqarfiusumut attaviliilluni. Taakkua saniatigut mikinerusunik aqqusineqarpoq/aqqusineeraqarpoq, avannamut iliveqarfimmut ingerlasumik. Ataatsimut isigalugu angallannermi periarfissat iluarsaanneqarlutillu annertusineqartariaqarput.

Nukissiorfiit teknikkimut tunngasut ingerlataraat, inaallagiaq, kiassarneq, imermillu pilersuineq. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa. Kullorsuaq eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, illulerinermiillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Taakkunani Illu sullivik aamma nunaqarfiup nakorsiartarfia ilaanngillat. Unnuaanerani eqqakkanik isumaginninneq puussianik katersuinikkut pisarpoq, unnuaanerani eqqakkat tummerisaaniit imaarneqartartut, sisoortitsiveqanngimmallu naammaginartumik avasissusilimmut imaanut pisinnaanngillat.

Nunaqarfiup imermik pilersorneqarnera tatsimiit ”Kullorsuup” eqqaaniittumiit, nunaqarfimmit 3 km missiliorlugit ungasitsigisumiit, pisarpoq. Sisamanik maqitsisarfeqarpoq, imertartarfiusunik. Atuarfik, illu sullivik, nunaqarfiup nakorsiartarfia, aalisakkanillu tunisassiorfik kisiartaallutik imermut attaviligaanikuupput.

Sullissinermik pilersuisunut ilaapput illu sullivik, aningaasanik ikisisarfilimmik errorsisarfilik, uffarfilik, amernik suliarinneqqaartarfilik, angilaartumik ataatsimiittarfittalik, mikisumik sukisaarsaarutigalugu sannavittalik/ataatsimiittafittalik. Aammattaq illu sullivimmut atasumik aaqqissuunneqarsimapput nakorsiartarfik kigutileriffillu. Kullorsuaq aamma ulluunerani paaqqinnittarfeqarlunilu angerlarsimaffimmi ikiorteqarpoq.

Nunaqarfiup atuarfia, Kullorsuup Atuarfissua, 120-it miss. Atuartoqarpoq taakkulu 1. – 10. klasse-nut aggguataarneqarsimallutik. Atuarfimmut atasumik atuakkanik atorniartarfeqarpoq timersortarfeeraqarlunilu assigiinngitsunik atortorissaarusersukkamik, aammattaaq atuareernerup kingornatigut timersornermi ingerlatanut atorneqartartumik.

Ukiuunerani sunngiffimmi atuartitsisoqartarpoq meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu Oktobarimiit Apriilimut, taakkualu saniatigut meeqqanut inuusuttunullu sunngiffimmi klubbeqarluni. Atuarfik 2008-mi qeqertap illuatungaani tamaarsimaartarfimmik illuaqqiortitsivoq, akuttunngitsunik lejrskolitut atorneqartartumik.

Kulturikkut sunnguffimmilu ingerlatat annertunersaat atuarfiup, illu sulliviullu akisussaaffigisaanik, ingerlanneqartarput. Tamakkua saniatigut, nunaqarfiup qanittuani pinngortitami, kulturikkullu, arlalinnik misigisassaqarpoq. Assersuutigalugu, nalunaaquttap akunnera avillugu angallammik ingerlagaanni sermersuaq tikinneqarsinnaavoq, qeqertamilu Kullorsuup avannamut kitaaniittumi – 25 km missiliorlugit ungasitsigisumippoq – Knud Rasmussen-ip piniariartarfigisimasaa ”Bjørneborg”. Kiisalu sumiiffinni arlalinni, pinngortitami avatangiisaasumi illukoqarpoq, oqaluttuarisaanermullu, takussutissaqarluni.

Illut B-57, B-149 aamma B-174 eriagisarialittut toqqarneqarsimapput.

loading image
Henter...