Savissivik Qaanaap eqqaani nunaqarfinni kujallersaavoq – Qaanaamiit 185 km-it misiiliorlugit kujalliusoq – qeqertami Savissivimmik atilimmi Qimusseriarsuarmiittumi. Nunaqarfik nunap immikkoortuaniippoq siusinnerusukkut Nigerlernik taaneqartarsimasumi: isumaqartoq, anorinut kissartunut sammisormiut. Innaangarnup eqqaani arlalinnik inoqarfeqarsimagaluarpoq ullumikkulli Savissivik kiserngorussimavoq.
Savissivik nunaqarfinngorpoq 1934-mi. Nunaqarfiup aqqa isumaqarpoq ”saviminermik nassaarfik”, tamatuma ersersippaa tamaani ullorissat anaanik arlalissuarnik nassaartoqarsimanera.
Qimusseriarsuaq 200 km-nik isorartussuseqarpoq Baffinnillu Kangerliumanersuanut ammaannarluni. Tamanna Nunatsinni sumiiffiit attorneqarsimannginnerpaat ilagaat, ilarujussualu eqqissisimatitaavoq, qilulukkat qernertat erniorfissuarimmassuk. Tamaanniipput sermit iigartartut annertoorsuit, kangerliumarngup annertunerujussua pissutigalugu tamanna sikujaartarpoq, kingusissukkullu sikuertarluni, taamaalilluni ilaannikkooriarluni ukioq kaajallallugu qimusserfiusinnaasarluni.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera nunaminertap pilersaaruteqarfiup iluini pissaaq. Inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq pissaaq, piniarnerup, aalisarnerullu iluini, matumani tunisinissamut periarfissat annertusillugit kalaaliminernillu tunisassiorluni, takornariartitsinermilu ineriartortinneqarsinnaasut pingaanertut sammillugit. Taamaattumik inuussutissarsiummut ikorfartuutaasinnaasut nukittorsartariaqarput assersuutigalugu angallatinik amusisarfik. Taassuma saniatigut illoqarnermi pissutsit, pilersuineq aamma meeqqanut inuusuttunullu atugassarititaasut pitsanngorsartariaqarput, ilaatigut inuit periarfissaasa annertusinerisigut, ataatsimoorfiusinnaasut sunngiffimmilu sammisassat
1/1 2017 Qaanaap nunaqarfiisa annersaat 62-inik inoqarpoq. Piffissamili sivitsortumi innuttaasut amerlassusaat appariartuinnarsimavoq kiisalu 1980-miilli (123) affaannanngorsimallutik.
Qanaap eqqaani nunaqarfiit pingasuusut, katillutik 44-nik inoqutigeeqarput 132-nillu innuttaqarlutik. Taamaalilluni agguaqatigiisitsinermi inoqutigiit ataatsit 3-nik inoqarput.
Ulloq 01. Januaari 2010 nunaqarfinni taakkunani pungasuni 119-nik inissiaqarpoq, ilaqutariit ataasiakkaat illui 117-nit akuttusuut marluk suuneri taaneqarsimanngillat. Taamaalilluni illuliat tamarmik ilaqutariinnut ataasiakkaanut illoraat. Ilinniartunut inissiaqanngilaq utoqqaallu illoqarani. Illut arlallit isatertarianngornikuupput iluarsaanneqartariaqarlutilluunniit.
Naatsorsuutigineqanngilaq innuttaasut amerlassusaat ukiuni aggersuni malunnaatilimmik qaffariaateqarumaartoq, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa. Nunaqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 15-t naapertuuppoq.
Sineriak Qimusseriarsuarmiittoq piniariartarfiusimavoq pingaarutilik timmiaruarpassualik sarfarissorlu, allaat issinnerpaaffiani, sikup sinaavaniit imarnersaniilluunnit piniarnissamut periarfissalik. Innuttaasut piniarnerinnangajammik, annikikkaluamillu aalisarnermik (qaleralinnik), inuuniuteqarfigisaat. Innat timmissat ineqarfii nunaqarfiup tunuaniittut appaliarsuppassuaqarput, taamaattumillu timmiaruarniarneq puisinniarnerlu tassaapput isertitsiffiusinnaasut pingaarnersaat, aammali qernertat, nannut uumasullu allat piniarneqartarput. Innaangarnup eqqaani ukiut tamaasa nannut 30-50-illu akornanniittut pisarineqartarput.
Royal Greenland nunaqarfimmi annertunngitsumik tunitsiveqarpoq, ilaatigut qaleralinnik mattannillu tigoraasumik (taannali maannakkuugallartoq matuneqarnikuuvoq qaqugu ammaqqinneqassanersoq aaliangiiffiginagu). Tunisassiorfiup saniatigut qerititsivimmik peqqumaasiveqarpoq sannaveqarlunilu. Talittarfeqanngilaq aalajangersimasunik atortulersukkamik taamaammallu umiarsualiveqarnikkut oqartussaasussanik toqqaasoqarsimanani.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 7.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.
Piniarnerup alisarnerullu saniatigut innuttaasut sanalunnermiit isertitaqartarput. Aamma amerlanngikkaluanik pisiniarfimmi, atuarfimmi, kommunillu ingerlatsiviini suliffissaqarpoq.
Qaanaap pigisaanni nunaqarfinni 17,8 %-imik suliffissaaleqineq Avannaata Kommuniani annertunerpaamut tulliuvoq taamaallaat Qaanaap illoqarfianit (22 %) qaangerneqarsimalluni. Taamaalillunilu kommunini agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %)-imiit kiisalu nuna tamakkerlugumiit (9,1 %) qaffasinnerujussuulluni.
Nunaqarfik aqqusinertut taaneqarsinnaasunik soqanngilaq, taamaallaalli aqqusineeraqarluni tamaani atortut pilersitaannik. Qimussit pujortuleeqqallu angallassissutini pingaarnersaapput.
Nunaqarfik helistop-eqarpoq, nuunnguami inissinneqarsimasumik. Taanna ilaasunik, allakkanik nassiussanillu timmisartuussivigineqartarpoq, ukioq kaajallallugu. Ukiuunerani silamik peqquteqartumik sapaatit akunneri arlallit avammut attaveqarneq ajornarsisinnaasarpoq. Nunaqarfiup innuttaasa, piniariarniartillutik Qaanaamulluuniit assartuinermi atugassaminnik, orsersornermi atugarisaat ajornartorsiornarnerulerput, Moriusap matuneqarneratigut.
Aasaanerani nunaqarfik umiarsuarnik tikinneqarsinnaasarpoq, Savissivillu umiarsuarmik pajuttumik ukiumut ataasiarluni tikinneqartarpoq. Nunaqarfik umiarsualiveqanngilaq, taamaattumillu usilersorneq/usingiarneq sissamiit ingerlanneqartarpoq.
Nunaqarfik innaallagissiuuteqarpoq, imermilli pilersuineq aasaanerani tatsinit marlunniit imertartornikkut pisarpoq, ukiukkullu nilannik aatsitsineq atorneqartarluni. Kiassarneq kissarsuutit petroleutortut oliefyr-illuunnit atorlugit pisarpoq.
Nunaqarfik eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, imerlu eqqagaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmi, nunaqarfiup avannaaniittumi, katersorneqartarput, ikuallanneqartarlutillu, tamatumunngalu tunngatillugu aqqusineqannginnera ajornartorsiutaasarpoq. Anartarfinnik igitsisarneq aaqqiissuussaanngilaq.
TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq sakkortusaaviit parabolit atorlugit isumagisaraa. Taakkua saniatigut qaammataasat aqqutigalugit radio TV-lu tusarnaarneqarlutillu isiginnaarneqartarput.
Nunaqarfimmi nunaminertani marlunni ingerlatsiveqarfeqarpoq tassaasut sullissiviit aamma pisortat ingerlatsivii. Killerpaavoq nunaminertaq pisiniarfiup, quersuup, atuarfiup oqaluffiuutigisup, nunaqarfiup atuarfiata amiisiviullu inissisimaffiat. Kangilliuppullu illu sullivik, nunaqarfiup allaffia, sannavik, tunisassiorfik innaallagissiorfillu. Aammattaaq nunaqarfik niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq.
Nunaqarfiup atuarfia ateqarpoq Piitaaqqap Atuarfia, atualeqqaaniit 9. klassi tikillugu atuartarput. Atuarfik 15-it missiliorlugit atuartoqartoq, 1998-99-mi allineqarpoq init atuartitsiviit ilallugit atuakkanillu atorniartarfeqalerluni.