Oqaatsut 40-t missiliuinnarlugit innuttaqarnermigut Ilulissat nunaqarfiini minnersaavoq Ilulissaniillu 18 km missiliorlugit avannarpasissuseqarluni. Nunaqarfik aamma Rodebay-tut ilisimaneqarpoq, arfanniat hollandimiut tamaanga atsiussimasaanik. Sumiiffik 1700’kkunnili inoqarsimavoq – inuit najugaqarfiattut arfanniarfittullu – aatsaalli 1877-mi asimioqarfinngorsimalluni. Nunaqarfik qeqertaasamiippoq Qeqertarsuullu Tunuani iluliarsuit tungaanut isikkiveqarluni, sulilu ullumimut Ilulissat eqqaanni arfanniarnermut atasumik pingaaruteqarluni arfernut amusivissarinnera pissutigalugu. Kalaallisut aqqa isumaqarpoq ”Oqaatsoqarfik”.
Inuussutissarsiuteqarnermi tunngaviit pingaarnersaraat aalisarneq piniarnerlu, soorunalimi aamma pissusissamisoortutut takornariaqarneq.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Ullumikkut Saqqami sullissinerup pitsaassutsimigut inissisimanera, inissanillu neqeroorutit, minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Anguniagaq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiuteqarnerup, ataavartumik ineriartortinneqarlutillu nukittorsarneqarnissaat et nuværende serviceniveau og boligudbud i Oqaatsut naleqqussarneqartariaqarput nunaqarfiup inuttussusianut inuussutissarsiutinillu periarfissanut. Siunertarineqarpoq, aalisarnerup takornariaqarnerullu nangittumik siuarsarneqarlutillu nukittorsarneqarnissaat, Ilulissat suleqatigalugit. Tamatumunnga atatillugu, eqqaavissuup inissisimaffia eqqaavilerinerlu kiisalu ikuallaaveqarneq, nalilersuiffigeqqinneqartariaqarput. Taamatullu, nunaqarfimmi peqatigiiffeqarnerup ataatsimoornerullu uummaarissuunissat, naammaginartunillu sinaakkutaqarnissat, qulakkeerneqartariaqarpoq.
Ullumikkut Saqqami sullissinerup pitsaassutsimigut inissisimanera, inissanillu neqeroorutit, minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Aalisarneq umiarsualivimmilu nunaminertat tamatununnga attuumassutillit aamma angallannermi periarfissat annertusarneqarsinnaasariaqarput, takornariaqarnermillu inuussutissarsiuteqarneq ineriartorteqqinneqassaaq nukittorsarneqarlunilu, nunaqarfimmi periarfissat ersarissut sinaakkuttallu tigussaasut, inissisimaffik kulturikkullu ingerlatat, aallaavigalugit. Aammattaaq aaqqiissutissamik suliaqartoqassaaq, sumiiffimmi itsarnisarsiuut nassaavi pitsaanerusumik nittarsaanniarlugit, kiisalu sanaartukkatigut kulturikkut kingornussarsiat iluaqutaasumik atorneqartariaqarput, assersuutigalugu, siunertanut inuussutissarnermut sammititanut. Illoqarnermi pissutsit, ataatsimoortarfiit, eqqakkallu isumagineqartarnerat pitsanngorsarneqartariaqarput allanut nutserneq pinngitsoortinniarlugu avatangiiserlu kusassarniarlugu.
Ukiuni kingulerni 40-ini Saqqami innuttaasut allanngorarsimapput amerlanerpaagamik 1997-imi 212-iullutik kiisalu ikinnerpaagamik 1989-imi 107-iullutik. 1997-imilli innuttaasut amerlassusaat appariartuaaginnarsimavoq 2017-imilu nunaqarfik 154-inik inoqarluni. Nutsernerup annertunersaa nunaqarfinnut sanilerisanut illoqarfinnulluuniit anginerusunut pisarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq inuttaqassuseq appariartuaarusaaginnassasoq, pilersaarusiorfiulluni ingerlanerani pingaartumik illunik isaterinernut atatillugu, taartaasussanik sanaartornissaaq, pisariaqartinneqartassaaq.
Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Illut ilaat iluarsartuuttariaapput arlallillu atorneqaratik napaannarput. Tamakkua ilaat iluaqutaasumik siunertanut allanut atorleqarsinnaapput.
Kommuneplani malillugu Saqqami illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 40-t missinginut naapertuuppoq.
Saqqaq ingerlalluartumik aalisarmi umiarsualiveqarpoq, 2005-mi sanaamik Royal Greenland-imit pigineqartumik tunisassiorfittalimmik. Tunisassiorfiup pingaarnertut qaleralinnik suliareeqqaarineq ingerlataraa, peqarnerpaaffianilu qulit angullugit sulisoqartarluni. Aalisakkanik stunisassiorfimmi periarfissaq maannakkut atuuttoq killeqarpoq, tunisassiorfillu illunut qanippallaarpoq. Talittarfimmit qeqertat tungaannut talittarfeqarnikkut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimasvoq. Tamanna qeqertaq kaajallallugu takissuseqarpoq.
Takornariaqarneq suliffiit annerit aapparaat, takusassartaalu iluliarsuarnut, tatsit kuuillu sinerlugit pisuttuarnernut, nunataanilu pinngortitami misigisassanut allanut, matumani sumiiffimmi sermimut iigartartumut qimussernernut, tunngasuupput. Aamma Hannibal Fencker-ip illua, nunaminertarlu itsarnisarsiuunit assaavigineqarsimasoq, takornariaqarnermi soqutiginaateqarput. Nunaqarfik nammineq takornariaqarnermi peqatigiiffeqarpoq.
Kiisalu nunaqarfik makkununnga tunngasuni, sullissinermik inuussutissarsiutini, pisiniarfimmi, atuarfimmi, kommunip nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni allaffimmilu, kiisalu piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi suliffissaqarpoq. Ataatsimut isigalugu 2010-miit Ilulissat nunaqarfiini sulisoqarneq annikitsunnguamik kinguariaateqarfiusimavoq. Ilulissat pigisaanni nunaqarfinni sisamaasuni 2015-imi suliffissaaleqsiut procentiat katillugit 6,7-iuvoq, tamannalu Ilulissaniit (7,7 %) appasinnerulluni. Ilulissani nunaqarfiit aamma Uummannami nunaqarfiit katillugit 6,7 %-inik suliffissaaleisoqarput taamaalillunilu Avannaata Kommuniani appasinnerpaalluni kiisalu kommunimi agguaqatigiissitsinermiit aamma appasinnerungaatsiarluni (9,1 %). Ilulissat pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq aamma nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 1.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.
Nunaqarfik atuarfiuutigisumik oqaluffeqarpoq (Oqaatsut Atuarfiat). Atuarfik tallimanik atuartoqarpoq atualeqqaaniit 7. klassi tikillugu. Tamatuma kingorna atuartut Ilulissani atuarfinnut nuutinneqartarput. Aammattaaq niviarsiamut nakkorsiartarfeqarpoq, ataatsimoorussamik sannaveqarluni aamma KNI pisiniarfeqarpoq. Meeqqanik paarsisarneq ulluunerani angerlarsimaffinni paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.
Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Naatap Atuarfia) 28-it missiliorlugit atuartulimmik, niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq, tamanit atorneqarsinnaasumik sannaveqarpoq, KNI pisiniarfeqarluni kiisalu innuttaasunut illoqarluni, arlariinnik sullissivittaqarlunilu katersortarfittalimmik nunaqarfiup qeqqaniipput. Meqqanik paarsisarneq atuarfimmi paarsisarnertut ingerlanneqarpoq, meeqqeriveqaranilu ulluunerani paaqqinnittarfeqannginnera pissutigalugu.
