Upernavik Kujalleq Upernavimmiit 81 km missiliorlugit kujalliuvoq. Tavanimut Sonnerimik taajugaat. Nunaqarfik niuertoruseqarfittut tunngavilerneqarpoq 1855-mi – tamatumalu eqqaani nunaqarfinnut anginerusunut allanut sanilliullugu – ammasumillunilu qorsoqqissumiilluni. Nunaqarfik narsaamanermiipppoq siunissami alliartorfissarissumi. Nunaqarfik nuungajuup kangiatungaani inissisimavoq, qeqertat anginerit Baffin-ip Kangerliumarnganut sammisut arlanni.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Nunaqarfimmi anguniagaq tassaavoq, inoqarfiit allat suleqatigalugit, aalisarnermik immaqalu aamma takornariaqarnermik ineriartortitsinissaq, nunaimertanillu immikkoortitsisoqarnissaa qulakkeerneqassaaq, inuussutissarsiuteqarfiit suliat akimorlugit suleqatigiiffisinnaasaannik. Minnerunngitsumik talittarfeqarnerup pitsanngorsaaffigineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, ilaatigullu nunaminertaq tatsip eqqaaniittoq umiarsualiveqarfissatut piukkunnaateqarpoq. Ataatsimut isigalugu, illoqarnermut tunngatillugu, annertuumik iluarsartuussisoqarnisaa isaterisoqarnissaalu, kiisalu eqqaavilerinerup, nunaqarfimmi inuunermi atugassaritaasunut pingaaruteqarluinnartup pitsaanerusumik aaqqiivigineqarnissaa, pisariaqartinneqarput.
Meeqqat inuusuttullu periarfissaat amerlaqaat, nunaqarfiup iluani pinngortitamilu avatangiisimi, tamakkualu ilinniartitsinermi, peqatigiiffilerinerullu pitsanngorsarnerani atorneqarsinnaapput. Kissaatigineqarpoq qimussertarneq piniariaaserlu qangatoortoq illersorneqassasut. Tamakkua nunaqarfimmi inissaqartinneqartuarnissaat qulakkeerneqassaaq.
1980-miilli Upernavik Kujallermi innuttaasut 133-iniit 2017-imi 195-inut qaffariarsimapput. Ataatsimulli isigalugu innuttaasut amerlassusaat ukiuni kingullerni 20-ni taamaaginnangajavissimavoq, innuttaasut amerliartuaarnerat annikitsuinnarmik nikeralaartarluni.
Upernavik Kujallermi illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui immikkuullarissumik inissisimasut, amerlanersaannut tunngatillugu, pissutsinut naleqqukkunnaarsimasut, angissutsimikkut isikkumikkullu. Upernaviup nunaqarfii ataatsimut isigalugit malunnarpoq, inoqutigiit amerlasoorpassuusarnerat (arfineq pingasut, qulaaluat angullugit) illuaramineeqqani. Upernavik Kujallermi agguaqatigiissillugu illu ataaseq 4,4-inik innisisimasoqartarpoq tamannalu Upernaviup nunaqarfiini qaffasinnersamut tulliuvoq. Nunaqarfimmi illuliorfiusinnaasoq sinneruttoq illunut 40-nut naapertuuppoq.
Nunaqarfimmi pingaarnertut inuussutissarsiutaapput aalisarneq piniarnerlu, ukiunili kingullerni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq kinguariartulersimavoq qaleraleqassutsip killeqalernera pissutigalugu. Kiisalu, Royal Greenland-ip aamma Polar Seafood A/S-ip Upernavik Seafood A/S-nngorlutik kattunnerat, ajoraluartumik tunisassiorfiup matuneqarneranik kinguneqarsimavoq. Taamaattorli Upernavik Kujallermi aalisakkanik tunisaqarnissamut suli periarfissaqarpoq.
Umiarsualivik nunaqarfiup qitikaniani inissisimavoq, annikitsunnguamik puttasoqarlumi umiatsiaaqqanut talittarfittalimmik/puttasulimmik 3 meterit missiliorlugit takitigisumik. Itissusia 0,2 meteriuvoq. Imaassinnaavoq taseq eqqaaniittoq umiarsualiveqarnermi atorneqarsinnaanersoq misissuiffigineqarsinnaasoq. Puttasuniit imartaq umiarsualivittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Aammattaaq Upernavik Kujalleq, Baffin-ip Kangerliumanersuani akuersissuteqarfinnut tapertaalluni pilersiveqarfissatut, toqqarneqarnikuuvoq. Nunaqarfik toqqarneqarpoq, qeqertap annertuunik manissunik nunaminertaqarnera, pissutsillu aallaavigalugit kangerluup oqquusumiinnera, Upernavimmullu pilersuiffittut pingaarnertut toqqarneqarsimasumut, ungasippallaannginnera pissutigalugit. Nunaqarfiup piukkunnaataasa ilagaat, ilaatigut misissueqqaarnerup taamatullu, nutaamik umiarsualiviliortoqassagaluarpat, sulinerup nalaani annertuumik toqqorsiveqarfiusinnaanini. Umiarsuarnik tikinneqarsinnanera pitsaasuuvoq, nunaqarfillu angallatinik tikinneqarsinnaavoq Maajimiit Decembarimut. Tassalu taamaalilluni, nunaqarfiup avannaani nunaminertamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu atugassamik.
Tamakkua saniatigut makkunannga ingerlatsiviuvoq, innuttaasut amerlanerpaataasa suliffigisaannik: Pilersuisoq, Qaasuitsup Kommunia, atuarfik, Nukissiorfiit, Saattuaq A/S, oqaluffik aamma nunaqarfik nakorsiartarfik. Taakkua saniatugut takornarialerinermik inuussutissarsiuteqartoqarpoq. 2015-imi Upernaviup pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 32.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunqarfiup helistop-ia oqaluffiup killinnguani inigisaraluaminiit qanittukkut nuunneqarpoq, nutaamik inissinneqarluni nunaqarfiup avannamut kippasinnerusortaani. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu, tamakkuali sivikinnersumik sikuusalerneranit killeqalernikuupput.
Nunaqarfiup iluani angallannermi periarfissatuat tassapput aqqusernit marluk: Ataaseq kangimut-kimmullu sammisoq, nunaqarfimmiit kimmut eqqaavissuarmut ikuallaavimmullu ingerlaartoq, aappaa avannamut-kujammullu sammisoq kujataani oqaluffimmiit avannamut inuussutissarsiuteqarfimmut (Royal Greenlandip tunisassiorfigisimasaanut) ingerlaartoq.
Ingerlatat teknikkimut tunngasut Nukissiorfinniit ingerlanneqarput, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Nunaqarfik eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, illulerinermiillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Unnuaanerani igitassat puussiat tummeraasaniit sissamut kuerarneqartarput.
Imermik pilersuineq tarajuiaavik, nunaqarfiup innallagissiorfianut iliveqarfiup kangiatungaaniittumi inissinneqarsimasoq, atorlugu pisarpoq, Imeq imertartarfinni assartorneqartarpoq. Ataatsimulli isigalugu imeq annikippoq taarseraanneralu pitsaasuunngilaq.
Upernavik Kujallermi marlunnik utoqqarnut inissiaqarpoq aamma nunaqarfik nakorsiartarfeqarpoq, nunaqarfimmi allaffeqarluni atuakkanillu atorniartarfeqarluni. Nunaqarfik meeqqanik paaqqinnittarfeqarnermut aaqqissussivigineqanngilaq.
Nunaqarfiup atuarfia, Mathiarsip Atuarfia 40-it missaanni atuartoqarpoq taakkulu 1.-9. klasse-nut agguataarneqarsimallutik.
Nunaqarfimmi sanaartukkat pisoqaanerit umiarsualiviup eqqaaniipput. Illut arfineq marluk eriagisassatut toqqarneqarsimapput, B-73, B-75, B-77, B-79, B-80, B-119, B-120. Illulli eriagisariallit ataatsimut isigalugit iluarsaattariaapput.
Oqaluffik kujataatungaani inissisimavoq, tamaalillunilu nunaqarfiup kujammut killinganut nalunaaqutaalluni. Oqaluffik, inuusutut klubbiat (Johannes-ip Katersortarfia) katersortarfillu, nunaqarfiup kulturikkut inuuneranut, peqatigiiffeqarnermullu, sinaakkutaapput.
