Qeqertat

Qeqertat, Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning), qeqertap ateqaatigisami kangerliumanertannguaniippoq – Qaanaamiit 65 km missiliorlugit kangilliulluni. Nunaqarfik nunap immikkoortuani, siusinnerusukkut Oqqorlernik taaneqartartumiippoq: Ikermi oqqorlermiut.

Nunaqarfik piniartoqarfiuvoq, piniarfigissoq. Qeqertat siunissaat nalunartoqarpoq, inukinnini pissutigalugu, ammattaaq nunaqarfik pilersuinermi pingaarutilinnik amigaateqarpoq, piffissalli ilaani amerlasuunit piniariarfigineqartarlunilu aalisariarfigineqartarpoq – taamaattumik, nunaqarfiup inissisimanera pingaruteqassusialu naliliiffigineqassappat, inuttussia kisimi aallaavigineqarsinnaanngilaq.

Aasakkut kangerluk sikueraangat, qernertarpassuit kangerlummut pulaaraasarput neriniarlutik piaqqiorniarlutillu. Qeqertat avannamut kangimullu sammernganiit iluliarujussuit serminit iigartartunit, sermersuarmit Qeqertaniit 16 km missiliorlugit ungasitsigisuninngaanneersut, tungaannut isikkiveqarpoq.


Aaliangersakkat aamma Immikkoortu

Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.

Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat

Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.

Nunaqarfimmi ingerlatsiviit pioreersut illullu pigiinnarneqarnissaat kissaatigineqarpoq, nunaqarfiulli, qaleralinniarnermik inuussutissarsiutinut tunngatillugu suliniutit ingerlareersut eqqaassanngikkaanni, pimoorullugu siuarsarnissaa siunniunneqarani. Nunaqarfiup aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi periarfissai apeqqutaatillugit, tunisassiorfiliortoqarlunilu tunitsiviliortoqartariaqaraluarpoq. Taamatullu pisoqassagaluarpat, taava pilersuinermi angallannermilu periarfissat annertuumik pitsanngorsaavigineqartariaqarput, tunisassiorfimmik nutaamik ingerlatsinissaq aamma illut ingerlatsiviillu tamakkununnga attuumassuteqartut pigiinnarneqarnissaat pingaarnerpaatillugit. Qanorluunniilli pisoqassagaluarpat illut, pilersuinermi avatangiisimilu sunniutit pitsanngorsartariaqarput innuttaasunut eqqaanullu iluaqutaasumik, matumani uuliamut nappartakorsuit piiarlugit. Aammattaaq nunaqarfiup Qaanamut attuumassutai pitsaanerusumik ingerlanneqartariqarput.

(Immaqa nunaqarfik ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu asimi inuussutisarsiumik ingerlatsivinngortinneqarsinnaavoq, ilaatigut sikkorlutsillugu sivisuumik tikikkuminaalisarnera pissutigalugu.)

Qeqertat 28-nik innuttaqarpoq ulloqa 1.1. 2017. 1980-mi Qeqertani innuttaasut amerlassusaannut sanilliullugu appariaat 40 %-uvoq, nalinginnaaneruvorlu nunaqarfimmi innuttaasut amerlassusaasa 20-it 30-illu akornanniittarnerat. Innuttaasut amerlassusaat aasannerani annertunerusinnaasarpoq, nunaqarfimmit qiluarniarnerit ingerlanneqartillugit, taamatullu ukiukkut tikeraaqarluarsinnaasarpoq, nunaqarfiup eqqaani qaleralinnut aalisarfiginnera pissutigalugu.

Qanaap eqqaani nunaqarfiit pingasuusut, katillutik 44-nik inoqutigeeqarput 132-nillu innuttaqarlutik. Taamaalilluni agguaqatigiisitsinermi inoqutigiit ataatsit 3-nik inoqarput. Qeqertani illut inuisa agguaqatigiissillugu amerlassusaat sisamaapput.

Ulloq 01. Januaari 2010 nunaqarfinni taakkunani pungasuni 119-nik inissiaqarpoq, ilaqutariit ataasiakkaat illui 117-nit akuttusuut marluk suuneri taaneqarsimanngillat. Taamaalilluni illuliat tamarmik ilaqutariinnut ataasiakkaanut illoraat. Ilinniartunut inissiaqanngilaq utoqqaallu illoqarani. Illut arlallit isatertarianngornikuupput iluarsaanneqartariaqarlutilluunniit.

Innutaasut amerlassusaat – imatut paasillugu aaliangersimasumik najugallit – ukiuni aggersuni amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa. Nunaqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 40-t naapertuuppoq, taannalu piffissami pilersaarusiorfiusumi 2026-p tungaanut naammalluarpoq.

Aningaasarsiorfiit pingaarnersaraat puisinniarneq qilaluarniarnerlu. Aggustimiit Septembarimut qilaluarniartoqartarpoq Ikerup Kangerlussuulluunniit qinnguini. Takornariat nunaqarfiliarnissaannik neqeroorfigineqartarput, ileqqutoqqat atorlugit qilaluarniarneq misisaqarfigiartorlugu.

Nunaqarfiup qanittunnguani qaleralqarfimmik nassaarineqarnikuuvoq, maannakkorpiarlu qaleralinniarnerup aallartinnissa siunertarlugu ineriartortitsilluni suliat ingerlanneqarput. Nunaqarfilli tunisassiorfeqaranilu, qerititsiveqaranilu tunitsiveqanngilaq. Taamaattumillu pisat Qanaaliaanneqartarput tunineqarlutillu. Talittarfeqanngilaq aalajangersimasunik atortulersukkamik taamaammallu umiarsualiveqarnikkut oqartussaasussanik toqqaasoqarsimanani.

Piniarnerup aalisarnerullu saniatigut nunaqarfimmi taamaallaat atuarfimmut pisiniarfimmullu atasunik suliffissaqarpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 500 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Ledighedsprocenten i 2015 i bygderne i Qaanaaq-distriktet var med sine 17,8 % den anden højeste i Avannaata Kommunia, kun overgået af Qaanaaq by (22 %). Det er dermed meget højere end både kommunegennemsnittet (9,1 %) og landsgennemsnittet (9,1 %).

Nunaqarfik aasaanerani umiarsuarmik tikineqarsinnasarpoq, ukiumut ataasiarluni pajuttumik umiarsiaqartarpoq. Umiarsualiveqanngilaq taamaattumillu sissamiit usilersortoqarlunilu/usingiartoqartarpoq. Ukiup sinnerani angallaneq helikopterit atorlugit pisarpoq, nunaqarfik helistop-eqarpoq. Nunaqarfik nunaqarfiit timmisartuussivigineqarneranni ilaatinneqanngilaq.

Nunaqarfik aqqusineqanngilaq, aqqusineeraqarporli atorsinnasat tamaanittut atorlugit sanaanik. Pingaartumik eqqaavissuup tungaanut aqqusineqannginnera amigaataavoq. Angallassissutit pingaarnerit tassaapput qimussit, snescooterit biilit (ukiup sikuatigut) pujortuleeqqallu.

Nunaqarfik inaallagissiorfeqanngilaq. Taamaattorli atuarfik generatori atorlugu innaallagissamik pilersugaavoq. Tankeqarfeqanngilaq, nunaqarfillu nappartarsuit atorlugit benzinamik, solar-imik petroleumillu pilersugaavoq.

Eqqakkanut kuuffeqanngilaq imerlu eqqagaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq. Aaqqissussanik ulluneerani unnuaaneraniluunnit eqqaavilerisoqarneq ajorpoq. Eqqaavissuaq E2-miippoq, aqqusienrli amigaataavoq. Imermik pilersuineq nammineerluni imertartornikkut nilattarnikkulluunniit pisarpoq. Kissarsuutit petroliutortut oliefyr-illuunniit atorlugit kiassartoqartarpoq.

Nunaqarfik kommunip pigisaanik batteriitortumik ataatsimik napparuteqarpoq ataatsimillu radiotelefoneeqarluni. Mobiltelefoninut internettikkulluunit attaveqanngilaq.

Nunaqarfik mikisunnguamik pisiniarfeqarpoq/peqqumaasivik niviarsiamut nakorsiartafeqarluni/nunaqarfiup nakorsitarfia, kisiannili nunaqarfik allaffeqanngilaq, illu sulliveqarani qatserutaasiveqaranilu.

Nunaqarfiup atuarfia, Qeqertat Atuarfiat, tallimanik atuartoqarpoq taakkulu 6. klasse tikillugu atuarnissaminnut periarfissaqarput. Atuartitsineq ingerlanneqartarpoq meeqqat angerlarsimaffiini, imaluunniit inimi atuartitsvimmi, aammattaaq nunaqarfiup oqaluffiatut atugarineqartumi. Nunaqarfiup atuarfia iluarsaanneqarpoq 2013-mi, nutaanik igalaalerlugu, angallatit kissarsuutaannik pilerlugu, natii oqorsalugit, IT-mullu atortulerlugu.

Oqaluffik (atuarfiuutigaluni oqaluffik) 1962-mi (1973) sanaajuvoq. Ini atuartitsivik mikisumik atuakkanik atorniartarfeqarpoq. Nunaqarfimmi meeqqanik paaqqinninnermut neqerooruteqanngilaq.

Qeqertani sunngiffimmi neqerooruteqangilaq.

Qeqertani illunik eqqissisimatitaqaranilu eriagisarialinnik soqanngilaq.

loading image
Henter...