Saattut Uummannap pigisaani nunaqarfiit annersaraat, Uummannamiit avannamut kangimut 26 km missiliorlugit ungasitsigisumiittoq. Nunaqarfik qeqertannguami saattumi inissisimavoq, eqqaa amerlasuunik portusuunik qaqqalinnik qeqertaqarpoq, sermimiillu iigartartumiit 30 kilometerit inorlugit ungasitsigaluni.
Nunaqarfik takornarianit ornigarneqartarpoq, illuinnarni unnuisinneqartunik, kalaallini ilaqutariinni kalaallit nerisaat, piniariaasiat, aalisarneq ulluinarnilu inuuneq misigisarpaat.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Saattuni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Siunnertaasoq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit, nangittumik ineriartortinneqarnissaat nukittorsarneqarnissaallu. Inuussutissarsiuteqarfiit pisariaqartitsinermut naleqqussarneqassapput, matumani aamma talittarfeqarneq aqqusinernillu. Pingaaruteqarpoq nunaqarfimmi ataatsimoortarfimmik immikkoortumik pilersitsisoqarnissa (assersuutigalugu atuarfiup oqaluffiullu eqqaanni), aammattaq illut pisoqaanerit ataatsimorluni ingerlatsivinnut atorneqarsinnaaneri eqqarsaatigineqarsinnaapput, soorlu umiatsianik iluarsaasarfittut il.il.
2017 januarimi Saattuni 240-inik inoqarpoq. Inuit amerlassusaat 1997-imi 292-iniit 1990-imi 234-inut appariarsimavoq kiisalu 2001-ip tungaanut amerlariarsimallutik taamaninunaqarfik 283-inik inoqarmat. Tamatuma kingorna innuttaasut amerlassusaat appariartorsimavoq 2009 tikillugu (innuttaasut 211), taavalu qaffariartoqqilerluni. Naatsorsuutigineqarpoq, siunissami innuttaasut amerlassusaat aalaakkaalerumaartoq. Taamaattumik nunaminertat ullumikkut illuliorfissatut immikkoortinneqarsimasut, attatiinnarneqassapput, tamatumunngalu peqatigitillugu iluarsartuussinerit isaterinerillu ingerlanneqartassapput. Nunaqarfimmi immikkortinneqarsimasuni illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 60-t naapertuuppoq.
Uummannap nunaqarfiini 509-inik inissiaqarpoq (2010-mi kisitsisit), amerlanersaat illut ataasiakkaat quleriiunngitsut aamma afffarmik quleriiullutik. 2017-imi nunaqarfinni inissiat 367-it ataaseq ataallugu inuttaqarput, katillugillu 981-inik inoqarlutik. Tamanna agguaqatigiissillugu illu ataaseq 2,7-inik inoqarpoq soorlu aamma Uummaannami taamaattoq kiisalu kommunimi agguaqatigiissitsinermut assigungajalluni (2,8). Illut arlallit iluarsaattariaapput, arlallillu inoqaratik.
Nunaqarfimmi inuussutissarsiut pingaarneq tassaavoq aalisarneq, ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq. Royal Greenland nunaqarfimmi tunisassiorfeqarpoq, qaleralinnik tigooraasumik. Tunisassiorfimmi sulisut peqannginnerpaaffiani ataatsimiit peqarnerpaaffiani 15-nut nikerartarput. Saattut sissarsuaat kangerliumarnermi avannamut sammisumiippoq, angallatinullu mikinerusunut puttasoqarluni. Umiatsiaaqqat, sissaq avannaatungaaniittoq atuarlugu, pitoqqasarput, qaqitsiviusinnaasortaatigullu amuneqartarlutik. Talitarfimmiit avammut umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarnikuuvoq.
Nunaqarfiup sullissiveqarfii makkununnga tunngapput: Pisiniarfik, atuarfik, kommunip ingerlatsivii aamma piniarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit. Ummannap pigisaani nunaqarfinni arfineq marluusuni 2015-imi suliffissaaleqisut procentiat katillugu 6,7 %-iuvoq, tamannalu Ummannamiit (7,8 %) appasinneruvoq. Uummannami nunaqarfiit, kiisalu Ilulissani nunaqarfiit tamarmik 6,7 %-inik suliffissaaleqisoqarput, tamannalu Avannaata Kommuniani appasinnerpaavoq. Suliffissaaleqesut procentiat taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugumiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 13.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunaqarfik helistop-imiit, nunaqarfiup kujataatungaani inissisimasumiit, kiffartuunneqarpoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.
Nunaqarfik aqqusinernik taaneqarsinnaasunik soqanngilaq, arlalinnilli illineqarpoq, nunaqarfiup qeqqaniit aallartiffilinnik – atuarfiup oqaluffiullu eqqaaniit – avannamut umiarsualivimmut, aamma nunaqarfiup kitaatungaa aqqusaarlugu umiatsiaanik qaqitsisarfimmut, tassaanngaanniillu ingerlaqqilluni kujammut illuliorfiusimasoq aqqusaarlugu helistop-imut. Arlalinni aqqusineq, aqqusineeqqatut, isikkoqarneruvoq.
Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Nunaqarfik innaallagissiorfeqarpoq, imermilli pilersuineq tarajuiakkamik maqitisarfikkoortitsinermik tunngaveqarpoq. Kiassarneq oliefyr-it atorlugit pisarpoq, Ulluunerani eqqakkat, eqqaavissuarmi umiarsualiviup kangiatunginnguaniittumi, katersorneqartarput ikuallanneqartarlutillu. Nunaqarfimmi eqqakkanut kuuffeqanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkat imaanut kuerarneqartarput, tummeraasanit mikisuniit nungullarsimasuniit. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa. Tele-p napparutai illuaraataalu qeqertap kujasinnersaani inissisimapput.
Saattuni kommuni allaffeqarpoq, niviarsiamut nakorsitarfeqarluni, ataatsimoorussamik sannaveqarpoq, KNI pisiniarfeqarpoq, namminersortumik kioskeqarpoq, illu sulliveqarluni katersortarfeqarlunilu. Nunaqarfimmi hotel-eqanngilaq, illuinnarnili unnuisoqarsinnaasarpoq. Nunaqarfimmi utoqqaat illoqanngilaq, taamaattumillu utoqqaat, illoqarfimmi utoqqaat illuannut nuutsinneqartarput. Naggataatigullu meeqqeriveqarpoq meeqqanut 24-nut inissalimmik.
Nunaqarfimmi atuarfeqarpoq (Muusap Atuarfia) taannalu 30-it miss. atuartoqarpoq 1. - 9. klasse-nut aggguataarsimasunik kiisalu atuakkanik atorniartarfeqarluni. Atuarfimmi aamma sunngiffimmi klubbertoqartarpoq.
Illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (B-90) atuarfik – siusinnerusukkut pisiniarfiusimasoq – sananeqartoq 1899, (B-94) quersuaq 1878-meersoq, (B-99) quersuaq – siusinnersukkut napparsiviusimasoq – 1871-meersoq, )B-101 juumuumut nakorsiartarfiusimasoq 1905-meersoq aamma (B-131) oqaluffik 1927-meersoq. Illut ilaat iluarsaanneqarnerminni mianersuunneqartarsimanngillat, taamaattorli nunaqarfiup qeqqani avatangiisimik oqaluttuarisaanermut tunngasumik pileritsinermi atorneqarsinnaassagunarlutik.
Oqaluffik 1927-mi sananeqarpoq oqaluffiuutigaluni atuarfittut, kingusinnersukkulli oqaluffittuinnaq aaqqissuunneqarluni 1980-imi. Iliveqarfik nunaqarfiup kujataatungaani, nunaqarfik 200 meterinik qimalaarlugu, inissisimavoq. Kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatat atuarfimmi katersortarfimmilu
