Qaarsut

Qaarsuni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput (offshore-mut tunngasut ineriartornerat tamassumalu eqqaata tapertaalluni pilersuiffittut inissisimanissaata qanoq iskkoqarnera apeequtaatillugit). Aammattaaq anguniarneqarpoq, nunaqarfiup aalisarnermi takornariaqarnermilu inuussutissarsiuteqarfiunerisa ineriartortinneqarlutillu nukittorsarneqarnissaat, assersuutigalugu tunitsivimmik pilersitsisoqarneratigut assigiinniaartunillu tunisassiornikkut, kiisalu umiarsuarnit takornariartaatinit amerlanersunit tikinneqartalernissaata periarfissiuunneratigut. Aamma mersortarfik katersortarfillu pitsaanerulertariaqarput. Kiisalu kissaatigineqarsinnaavoq inaallagissiorfiup nuunneqarsinnaanera aamma imminut nammattumik nukissiuuteqarsinnaanerup soqutigineqarnissaa.

Qaarsuini innuttaasut ullumikkut 171-upput (2017). Nunaqarfik ataavartumik alliartuaarsimavoq 1980-miit 2000-mut – 198-niit 242-nut. Tamatuma kingorna innuttaasut ikiliartuaalersimapput, ilaatigut nunaqarfinnut sanilerisanut illoqarfinnullu anginerusunut nutsertoqarnera pissutigalugu. Siunissarli eqqarsaatigalu naatsorsuutigineqarpoq, innuttaasut amerlassusaat minnerpaamik taamaaginnalissasoq, immaqaluunniit allaat annertusiartulissasoq eqqaata offshore-mut tapertaalluni pilersuiffittut ineriartornera ilutigalugu. Taamaattumik pilersaarusiorfiup ingerlanerani annermik pisariaqartinneqassaaq isaterinernut atatillugu taartaasussanik sanaartortoqartarnissaa.

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2017-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 367-upput, katillugit 981-nik najugaqartullit. Tamanna agguaqatigiissillugu illu ataaseq 2,7-inik inoqarpoq soorlu aamma Uummaannami taamaattoq.

Nunaqarfiup illunik sanaartorfigineqarsimanera, taamaallaat ilaqutariit illuinik ataasikkaanik siammasissunik, toqqammaveqarpoq. Illut aserfallattaalineqarsimanerat assigiinngiiaarpoq. Kommuneplani malillugu Qaarsuni illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 50-nut naapertuuppoq.

Qaarsut umiarsualiviat inuussutissarsiuteqarfillu sissaq sinerlugu siaangavoq, sanaartukkat tunisaasiornermut pingaarutillit avannarliullutik, umiatsiaaraqarfillu kujalliulluni. Umiatsiaaqqat inissisimaffianniit kujammut umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarnikuuvoq. Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit annerpaat ilagaat qaleralinniarneq suannillu suliareqqaarineq. Aalisagaq Uummannami tunineqartarpoq. Taakkua saniatigut puisinniartoqartarpoq taakkulu neqaat amiilu suliarineqartarlutik. Kiisalu nunaqarfik takornarianit tikeraarneqartarpoq, ilaatigut Uummannameereerlutik Qilakitsumeeriarlutillu aqqusaartunit.

Umiarsuliveqarfik inuussutissarsiuteqarfillu nutaaq mittarfiup avannaatungaaniittoq suli sanaartorfigineqanngilaq. Nunaminertaq inuussutissarsiornermik ingerlatsivinnit assigiinngitsorpassuarnit atorneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi suliffissaqarneq pingaartumik aalisarnermut, piniarnermut, inuussutissarsiutinullu mittarfimmut attuumassutilinnut, aammattaarli kommunip namminersortullu sullissiviinut soorlu pisiniarfimmut, atuarfimmut oqaluffiuutigisumut, illu sullivimmut il.il. tunngasuupput. Ataatsimut isigalugu 2010-p kingornagut Uummannap nunaqarfiini suliffissat annikitsumik kinguariarfiusimapput. Ummannap pigisaani nunaqarfinni arfineq marluusuni 2015-imi suliffissaaleqisut procentiat katillugu 6,7 %-iuvoq, tamannalu Ummannamiit (7,8 %) appasinneruvoq. Uummannami nunaqarfiit, kiisalu Ilulissani nunaqarfiit tamarmik 6,7 %-inik suliffissaaleqisoqarput, tamannalu Avannaata Kommuniani appasinnerpaavoq. Suliffissaaleqesut procentiat taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugumiit appasinneruvoq (9,1 %).

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 82.000 m² missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Qaarsut mittarfeqarput – Uummannap Qaarsuarsunni Mittarfia – atoqqaartinneqartoq 1999-mi. Mittarfiup pingaarnertut suliassara Uummannamiit ilaasunik angallassinermi kiffartuussineq. Mittarfimmiit, nunaqarfimmiit 2 km missiliorlugit kippasinnerusumiittumiit, Uummannamut helikopterinik timmineq minutsit qulit missiliorlugit sivisussuseqarpoq, aamma Ilulissat Upernavillu timmisartumik ingerlavigineqartarput. Nunaqarfiup kujammut kimmut killingani helistop-eqarpoq privatiusoq. Angallassissutit allat, angallatit mikinerusut kiisalu qimussit, snescooterit ukiukkullu sikuunerani biilit.

Nunaqarfik nammineq annikitsuinnarnik aqqusineqarpoq aqqusineeqqatut taaneqarsinnaanerusunik, pingaartumik avannaaniit kujamut sissaq sinerlugu ingerlaartunik. Taassuma saniatigut Mittarfimmut aqqusineqarpoq, sissaq sinerlugu avannamut mittarfiup tungaanut, inuussutissartiuteqarfimmullu annertuumut mittarfeqarfiup avannaatunginnguaniittumut ingerlasumik.

Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Imermik pilersuineq nunap qaavata ernganik aallaaveqarpoq, ilaatigut kujataatungaaniittumi kuunnguamiit (aasakkut), ilaatigullu sapusiukkamiit (ukiukkut). Illut kiassarnerat namminerisamik oliefyr-it atorlugit pisarpoq, innaallagisamik pilersuineq inaallagissiuut diesel-itortoq atorlugu ingerlanneqartoq, nunaqarfiup qeqqani inissinneqarsimasumiit. Eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkanut aaqqissuussineq atortorissaaruteqarani ingerlanneqarpoq, nappartat kuummut kuineqartarlutik, imaanut kuugunneqartussanngorlugit. Eqqakkat saviminikut assigisaallu eqqaavissuarmi, nunaqarfiup avannamut kitaatungaaniittumik, katersorneqartarput.

Nunaminertami umiarsualiveqarfimmi nunaminertamilu ataatsimoorfiusumi atuarfiup oqaluffiuutigisup eqqaanipput tankeqarfiit napparuteqarfiillu. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Kiffartuussiviit tassaapput, pisiniarfik, niviarsiamut nakorsiartarfik, illu sullivik, ataatsimoorullugu sannavik aamma KNI-p pisiniarfia. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.

Nunaqarfimmi oqaluffiutigaluni atuarfeqarpoq (Atuarfik Kaali) taannalu 30-it miss. atuartoqarpoq 1. - 9. klasse-nut aggguataarsimasunik.

Nunaqarfimmi illut pisoqaanerit umiarsualivimmut attuumassuteqarput, taakkunanngalu eriagisarialittut nalunaarutigineqarsimasut makkuupput: Sannavik 1927-meersoq (B-63), quersuaq 1920-meersoq (B-67), quersuaq 1932-meersoq (B-69) aamma niuertorutsip illua 1928-meersoq (B-71). Ileqarfik nunaqarfiup kangiatungaaniippoq. Aammattaaq nunaminertami inuussutissarsiuteqarfissami nutaami, mittarfiup avannaatungaaniittumi, qangarsuarnitsanik, illukunillu illersugaasumik, peqarpoq.

Qaarsuniit kilometerialunnguanik kangilliuvoq siulitta nunaqarfigisimasaat Qilakitsoq, 1972’kkunni timinik paniinnarnikunik Thulekulturimeersunik pingaaruteqarluinnartunik nassaarfiusoq. Timit paniinnarnikut taakkua, ullumikkut Nuummi Nunatta Katersugaasivissuani saqqummersitarineqartut, inuit-kulturiat ukiut 500-t sinnerlugit pisoqaassusilik pillugu, ilisimasanik pingaaruteqarluinnartumik pissarsiviupput. Nunaqarfik ullumikkut takornariarpassuarnit tikeraarneqartarpoq.

Nunaqarfiup kulturikkut sunngiffimmilu inuunera atuarfimmi oqaluffiuutigisumi katersortarfimmilu eqiteruffeqarpoq. Aammattaaq nunaqarfiup kujasinnerusortaani arsaattafeqarpoq.