Arfininnggorneq ulloq 17. juni 2017 karrani qaqqaq nakkaappoq. Qaqqap nakkaanneranit tassaarnersuarmik aallartitsivoq. Taamaattumik Illorsuarmi aamma Nuugaatsiami najugallit najugaqarfinnut allanut inisseqqinneqarallarlutik.
Pssissutissanik annertunerusunik pisorukkaanni Pinngortitamut aamma Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmut innersuussisoqarpoq: upalungaarsimanissamut_tunngatillugu.pdf (280.3 KB)
Nuugaatsiaq, Qeqertarsuup Kangillermiittup kujammut sineriaani nuggersimanermi, ivigarissumiippoq, Uummannamiit 130 km missiliorlugit kangilliulluni. Uummannap pigisaani nunaqarfiit avannarlersaraat, tassanngaanniillu nunaqarfik qaninnerpaaq tassaavoq Illorsuit, 35 km missiliorlugit kujalliulluni killiusoq.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Nuugaatsiami sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Siunnertaasoq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit, nangittumik nukittorsarneqarnissaat, ilaatigut tunisassiorfiup immaqalu amernik tunitsiviup kiisalu sissarsuit pitsanngorsaavigineqarnerisigut. Peqatigitillugulu illut pitsaassusaat, eqqaavilerinermik aaqqissuussineq, aqqusinernillu pitsanngorsarneqartariqarput, nunaqarfiup pisariaqartitsinera nammineerlunilu atortut aallaavigalugit. Qimusserneq nunaqarfimmut annertuumik pingaaruteqarpoq, tamannalu periarfissaajuartinneqartariaqarpoq. Kiisalu nunaqarfimmi maninnersat sunngiffimmi siunertanut atorneqartariaqarput
2017-imi Nuugaatsiami innuttaasut 102-iupput. Nunaqarfik 1999-ip tungaanut alliartuaarusaarsimavoq innuttat amerlanerpaagamik 122-iullutik, 2012-imili 77-inut apparsimallutik. 2016-ip aamma 2017-ip akornanni innuttaasut 79-iniit 102-nut annertungaatsiartumik qaffariaateqarput. Taamaalilluni pilersaarusiorfiup iluani isaterinermut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa pisariaqartinneqassaaq. Aammattaaq utoqqarnut illoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, paaqqutarineqarnissamik annertunerusumik pisariaqartitsisut Uummannami isumagineqartariaqarput.
Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2017-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 367-upput, katillugit 981-nik najugaqartullit. Uummannap pigisaani annertunersaalluni Nuugaatsiaq illumut ataatsimut aggguaqatigiissillugu 3,3-inik inuttaqarpoq. Illut ilaat iluarsaattariaapput arlallillu inoqanngillat.
Siunissami illuliornissaq illuliorfigineqareersup nangissutaatut ingerlanneqassaaq. Naatsorsuutigineqarpoq nunaminertat immikkoortinneqareersut iluini inissaqarluartoq, illunut 70-t missinginut.
Siusinnerusukkut innuussutissarsiutini pingaarnerpaasimapput puisinniarneq aamma qeerarniarneq, ullumikkulli qaleralinniartoqarpoq. Qaleralinniarneq innuttaasut aningaasaqarniarnerannut annertuumik iluaqutaavoq. Tassalu Royal Greenland Nuugatsiami tunitsiveqarlunilu qaleralinnik suliarinneqqaartarfeqarpoq, taakkununngalu atasumik qerititsiveqarluni. Ukioq kaajallallugu aalisagaq tunisaavoq, ukiuuneranili/upernaakkullu, immap sikua pissutigalugu umiarsuit umiatsiaaqqallu qerisunik assartuisinnaajunnaaraangata, qerititsiviup tigusisinnaanera inorsalersinnaasaarpoq. Tunisassiorfimmi sulisut ataatsimiit qulinut inissisimasarput, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu.
Nunaqarfik mikisumik sissarsuaqarpoq nuunnguup noorpianniittumik. Umiatsiaat kangerliumanermi pitoqqasarput, kangerliumanermilu nuunnguup kangiatungaani sissamut amuneqartarlutik. Taamaakkluartorli umiarsualivimmi periarfissat annertunerusariaqarput. Talitarfimmiit avammut umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarnikuuvoq.
Nunaqarfimmi suliffissat amerlanersaat aalisarnermut, kisiannili aamma nunaqarfiup pisiniarfianut, atuarfimmut kommunillu ingerlatsiviinut allanut attuumassuteqarput. Taakkua saniatigut takornariaqarnermut attuumassuteqartunik ingerlataqartoqarpoq. Ummannap pigisaani nunaqarfinni arfineq marluusuni 2015-imi suliffissaaleqisut procentiat katillugu 6,7 %-iuvoq, tamannalu Ummannamiit (7,8 %) appasinneruvoq. Uummannami nunaqarfiit, kiisalu Ilulissani nunaqarfiit tamarmik 6,7 %-inik suliffissaaleqisoqarput, tamannalu Avannaata Kommuniani appasinnerpaavoq. Suliffissaaleqesut procentiat taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugumiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 12.000 m² missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunaqarfiup helistop-ia nunaqarfiup avannaatunginnguaniippoq. Nunaqarfimmiit angallassissutit allat pingaarnerit tassaapput, aasaanerani umiatsiaaqqat, ukiukkullu qimussit snescooterillu.
Angallannermi periarfissanut ilaavoq aqqusineq ataaseq aaliangersimasumik qalliusigaq nuunnguamiittoq, umiarsualivimmut tunisassiorfimmullu atasoq. Taassuma saniatigut illineqarpoq, nuunnguamut ingerlasunik, tassanngaanniillu nunaqarfiup kitaatungaanut kangiatungaanullu avalequtilimmik.
Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Innaallagissiorfik nunaqarfimmi kangillersaavoq. Ukiuunerani imermik pilersuineq imiisivimmiit, maqitsisarfik, illu sullivimmut atatillugu nunaqarfimmi qiterpasissumik inissinneqarsimasoq, atorlugu pisarpoq. Aasaanerani kuunnguami nunaqarfiup kangiatungaaniittumiit imertartortoqartarpoq. Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmi nunaqarfiup kitaaniittumi aqqulluttumi, katersorneqartarput ikuallanneqartarlutillu. Eqqakkanut kuuffeqanngilaq, unnuaanerani eqqakkanut aaqqissuussisoqarnikuunngilaq, unnuaaneranilu eqqakkat nuunnguami tummeraasaniit imaanut kuineqartarput, taannali inissinnerliugaavoq. Aammattaaq nuunnguamiippoq tankeqarfik, aalisakkanik tunisassiorfiup sissarsuillu eqqaanni. Tankeqarfik isumannaallisaanissaq pissutigalugu killeqarfeqarpoq, TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Nunaqarfimmi meeqqeriveqanngilaq, uulluuneranili meeqqanik paarsisarneq atorneqarpoq. Aaamattaaq nunaqarfik pisiniarfeqarpoq, kommune allaffeqarluni, ataatsimoorussamik sannaveqarluni, allakkeriveqarluni, illu sulliveqarluni, niviarsiamut nakorsiartarfeqarluni katersortafeqarlunilu. Atuarfik sullissiviillu nunnguami inissinneqarsimapput.
Nunaqarfimmi meeqqat atuarfeqarput /Atuarfik Saamu). Atuarfik isikkaneq marluk missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9 klassimut. Atuarfimmi sunngiffimmi klubbertitsisoqartarpoq, tassaniipportaaq atuakkanik atorniartarfik mikisunnguaq.
Atuarfik oqaluffiuutigisoq 1991-mi sanaajusoq, nunaqarfimmi avannarlersaavoq iliveqarfiup killingani.
Nunaqarfimmi illuliat pisoqaanerit nuunnguup noorpiaaniipput. Illut eriagisariallit tassaapput: B-83, quersuaq, 1924-mi sanaaq; B-84, quersuaq, 1936-mi sanaaq; B-86, pisiniarfik allaffillu, 1930-mi sanaaq, ilaneqartoq 1989-mi. Illut ataatsimoorput taamaalillutillu avatangisaat eriagisariaqarlutk, nuunnguami qatsissumiipput, umiarsualivimmiit ersillutik, Nuugaatsiamullu ilisarnaqutaallutik. Illut isaterneqarsinnaapput, Nunatta Katersugaavissuata akuersissuteqarneratigut, allamullu nuullugit.
Nunaqarfiup qeqqani maninnersami arsaattoqartarpoq, nunaqarfiullu avannaani avtangiisaasumi ukiunerani timersuutinik ingerlatsisoqarsinnaavoq.
