Kangersuatsiaq isumaqarpoq (kangeq angisooq) qeqertamiipppoq Upernavimmiit 56 km-nik ungasissusilimmi. Qallunaatut ”Prøven”-mik ilisimaneqarpoq 1800-llu missaani ”qassusersornermi misileraavittut” pilersinneqarsimalluni. Kangersuatsiaq1850’kkunni tamatuma eqqaani inoqarfinnit tamanit ingerlalluarnerpaasimavoq, taamaanneralu kiannerusumik silaannaqarneranik, aamma imaaniit oqquartami inissisimaffeqarneranit, pissuteqarsimasinnaavoq.
Nunaqarfik arlaleriarluni Nunatsinni nunaqarfinni ingerlalluarfiunerpaatut toqqarneqartarnikuuvoq, tamanna paarilluakkanik illoqarneratigut, atuarfiup pisiniarfiullu ingerlalluarnerisigut, ataatsimullu isigalugu pissutsit pitsaasuunerisigut, takussutissartaqarpoq. Aammattaaq, Kangersuatsiami piniartut aalisartullu, Nunatsinni pisaqamanerpaat ilaattut, oqaatigineqartarput.
Kangersuatsiap ilisarnaatigaa qaqqajunnarsuit angisuut saavanni nuunnguami inissinneqarsimanini. Nuunnguaq kujammut pinngortitap piliaanik umiarsualivimmik sioqqanik sissalimmik killeqarpoq, nuunnguullu qeqqaniippoq oqaluffik maluginngitsuugassaanngitsoq, nunaqarfiup ilisarnaataatut qattunermi inissinneqarsimasoq. Tamaanngaanniit illuliat nutaanerusut nammineerluni illuliat, naqinninnguami kangimut-kimmut sammisum, iliveqarfiup kujataatungaani, inissisimapput, tassanngaanniilu naqinnermi avannamut-kujammut sammisumiipput nunaqarfiup helistop-ia eqqaavissuarlu.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.
Inuussutissarsiornermi toqqammaviit pioreersut saniatigut, siunertarineqarpoq inuussutissarsiornermi periarfissanik nutaanik immap pissarititaanik toqqammaveqartunik inerisaasoqarnissaa, matumani pineqarluni akilersinnaasumik aalisarneq piniarnerlu immikkoortut pioreersut iluini. Aammattaaq takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaanut periarfissaqarsorinarpoq. Nunaqarfik ingerlalluarpoq, namminneerlutillu eqiluisaarnermi suliniutaat tapersersorneqartariaqarput, teknikkikkut pitsaasumik, aqqusinertigut, naammattumillu pilersuinikkut aaqqiissuteqarnertigut. Sanaartukkat arlallit aserfallattaalineqarlutilluunnit isaterneqartariaqarput, tamannali mianersortumik ingerlanneqartariaqarpoq sanaartukkat sumiinneri, nunaqarfimmilu illut eriagisariallit eqqarsaatigalugit.
Ukiut kingullingajaat 40-it ingerlaneranni innuttaasut amerlassusaat 28 %-it miss. 1980-mi 217-iniit 2017-mi 157-inut ikileriarsimapput. Piffissalli taassuma iluani innuttaasut amerlassusaat nikerarsimaqaaq, 1990’kkunni innuttaasut amerlanerpaagamik 250-it missaaniissimallutik. Appariartortoqarnera pasinarpoq qaleraleqarpallaarunnaarneranik, aamma nunaqarfiup tunisassiorfiata matuneqarneranik, pissuteqarsimassasoq.
Sanaartukkat tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui akuttusuut. Piffissami 1990-2000, innuttaasut amerliartornerpaaffianni, umiarsualiviup kangiatungaani nunaminertamik illuliorfissamik nutaamik pilersitsisoqarpoq. Tassani suli sinneruttunik inissaqarpoq. Immikkortortaq illuliorfiusoq nutaaq umiarsualiviup isaariaata tungaanut sivingangaatsiartumiippoq, taamaattumillu Kangersuatsiamut tikikkiartornermi ersarilluni. Taamaattumik pingaaruteqarpoq nutaanik sanaartorfiusussaq inississallugu ilusilersorlugulu, umiarsualiviup eqqaata, KNI-p illutaasa, sissap oqaluffiullu ataatsimut ilivitsuussusaat, malunnarnerulersillugu.
Umiarsualivik nunaqarfiup qiterpasissortaaniippoq, aammattaaq pisortat namminersortullu sullisinermi ingerlatsiviisa inissisimaffigisaanni. Umiarsualivik tulaffigineqartarpoq 4,5 meterimik sissarsuartaqarluni 1,6 - 2 meterinillu itissuseqarluni. Piffik Kangersuatsiap kiisalu qeqertap akornanniittoq naqinneq y-tut ilusilik aammattaaq talittarfimmut atasoq kiisalu piffik annikinnerusoq ilanngullugu Naalakkersuisunit toqqarneqarsimavoq.
Nunaqarfiup kujataatungaaniippoq nunaminertaq inuussutissarsiuteqarfiusoq, tassaniipporlu siusinnerusukkut tunisassiorfiusimasoq. Nunaminertaq, suliffeqarfiit nutaat aallartitserusulissagaluarpata, sanaartorfissaqarluarpoq.
Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Pilersuisoq, Saattuaq A/S, Avannaata Kommunia, Nukissiorfiit, peqqinnissaqarfik. Taakkua saniatigut inuussutisarsiutit pingaarnerit tassaapput piniarneq aalisarnerlu, naak annikilligaluarlutik. Taamaakkaluartorli suli Kangersutsiami aalisakkanik tunisinissamut periarfissaqarpoq. Naggataatigullu takornarialerinermut attuumasunik inuussutissarsiuteqartoqarpoq. 2015-imi Upernaviup pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 3.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunaqarfiup atuarfia, Juaap Atuarfia umiarsualivup qanittuaniittoq 30-it missaannik atuartoqarpoq taakkulu 1. – 9. klasse-nut aggguataarneqarsimallutik. 10. klassit Upernaviup atuarfiani atuartinneqartarput. 2011-mi nutaamik atuarfiliortoqarpoq
Kangersuatsiami illut 9-it eriagisassatut toqqarneqarsimapput (B-59, B-64, B-65, B-69, B-70, B-110 (oqaluffik), B-112 (atuarfik), B195 aamma B-42), taakkua taamarmik qitiusumi inissisimapput.
Kangersuatsiami kulturikkut sunngiffimmilu ingerlaneqarsinnaasut allat tassaapput, atuakkanik atorniartarfik
