Ilulissat, Ilulissat Kangerluata, nunarsup affaata avannarliup iigartartuisa iluliarsuarnik pilersuinerpaartaata, Sermeq Kujalliup pulammagiaata, avannaatungaaniippoq. Illoqarfiup Ilulissat aqqa, iluliarsuarnut kangerluup paavata ikkannerani ikkarsimasunut tikkuussivoq.
Illoqarfiup nunaqarfittarai Ilimanaq, Saqqaq, Qeqertaq aamma Oqaatsut.
Illoqarfiup pisoqaanerusortai avannaatungaani, illoqarfiup qeqqanut, umiarsualivimmut, napparsimavimmullu attuumasumik inissisimapput. Piffissap ingerlanerani illoqarfik sammivinnut tamanut annertuumik alliartorsimavoq. Kimmut – Ilulissat Kangerluannut isikkiveqarlutik – inissiaqarfiit pisoqaanerusut inissisimapput, illoqarfimmili ingerlatsiviit pingaaruteqarnerusut soorlu pisiniarfiit, atuarfik, inuleriviit, inuussutissarsiuteqarfiillu kujammukanneq, illoqarfiup qeqqata ilassutaattut inissisimallutik. Illoqarfik aamma avannamut alliartorsimavoq Hotel Arctic-ip mittarfiullu, heliportitoqqap Sermermiut eqqaaniittup taartigissaata, tungaannut. Mittarfik illoqarfiup qeqqaniit 3,5 km missiliorlugit ungasissusilimmi inissisimavoq. Illoqarfiup immikkut ilisarnaatigai qimmeqarfiit, titarnertut kipungasumik qimussit aqqutaanut, sermersuup tungaanut ingerlasunut attuumasunngorlugit, inissitat.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Niuertoqarfik Ilulissat tunngavilerneqarpoq 1741-mi ajoqersuiartortitsineq niuernermiit pingaarnerutillugu. Niuertoqarfik kigaatsumik alliartorpoq ukioq 1900-p missaanilu niuertoqarfik ”immikkoortunut” arlalinnut aggugaavoq. Niuertoqarfiup illutai umiarsualiviup kujataatungaata qinnguatungaani inissisimapput. Sanaartukkat umiarsualivimmiit qattunermut koorortallu sanileriit amitsut marluk aqqutigalugit Qeqertarsuup Tunuani ikerup tungaanut siammaassimallutik. Tamaaniipput napparsimavik, palasip illua atuarfillu.
Niuertoqarfittaaniipput handelip quersui, illut ineqarfiit, pisiniarfik kommunip allaffia meeraaqqerivillu. Sanaartukkat pisoqaanerit tamaaniittut, sanaartornerup oqaluttuassartaata, 1700’kkut qiteqqunneranniit 1940’kkut tikillugit ineriartornera, takusassiaraat.
Tamatuma nalaani niuertoqarfimmut atapput nunaqarfiit pingasut Ilulissat Kangerluata Niuertoqarfiullu Jacobshavn-ip akornanni sissami Qeqertarsuup Tunuani ikermut sammisumik inissisimasut, taaneqartartut ”asimioqarfiit”. Niuertoqarfimmut qaninnerpaalluni, kangerliumaninnguami, Oqaluffiup kujataatungaaniippoq Pitoqqik, tassanngaanniillu kilometeri missiliorlugu ungasinnerulaarluni naqinnermiippoq Illumiut, kiisalu tassanngaanniit kilometerit aappaat avillugu ungasitsigisumi, nuup portusuup noorpiaani Ilulissat Kangerluannut sammisumi.
Niuertoqarfimmut Pitoqqiup qaninnera pissutigalugu, Pitoqqik niuertoqarfimmut Jacobshavn-imut ilaliutinnaarpoq. 1920 sioqqulluguli Illumiut Ilulissat avalequtaattut naatsorsuunneqalerput.1952 tikillugu Illumiut namminneq atuarfeqarput. 1952-mi kingullermik Illumiuni innuttaasut immikkoortillugit naatsorneqarmata 132-it tassani najugaqarsimapput. Piffissap ingerlanerani Illumiut Ilulissanut ilaliutivissimapput nunaminertanilu nutaani illuliorfigineqarsimasunik taarserneqarsimalluni.
Illumiuni illut pitsaassutsimikkut ajorpallaaqimmata pissutsinullu naleqqunnaarlutik, 1950’kkunni 1960’kkunnilu nunaminertami nunaqarfitoqqap Pitoqqiup inigisaani illulianik assigiianik arlalinnik sanaartortoqarpoq, Illumiuni illut pisoqqat taartissaannik.
Tamatuma kingorna illoqarfik alliartorsimavoq, immikkoortortarlu ”Illoqarfik qiterleq”-mik taaneqartartoq (Alanngukasiup Qaava aamma Kuunnguarsuup Qaava) siulliullutik ilanngutsitinneqarsimapput. Ukiuni qulikkaani kingullerni, illoqarfik Ilulissat Kangerluata tungaanut UNESCO-p eqqissisimatitaa killigalugu, alliartorsimavoq kingusinnerusukkullu avannamut mittarfiup tungaanut.
Kommunip ataatsimoortumik ineriartorneranut pingaaruteqarpoq, Ilulissat Avannaani illoqarfittut ineriartorfittut inissisimanerata paarinnarneqarnissaa. Kommunimi illoqarfiit pingaarnersaattut, Ilulissani ineriartorneq, assigiinngitsunik sammivilimmik ingerlassaaq. Ineriartortitassatulli pingaarnertut pissusissamisoortumik inissisimasut takornariaqarnermut attuumassuteqarput, tassami Ilulissat tassaapput, Nunatsinni takornariaqarnerup iluani ornitassat pingaarnersaat, tunngavissaqarnersaallu. Takujuminarsaaneq, sanaartukkatigullu kulturikkut kingornussarsianik atuineq, takornariaqarnerup attatiinnarnissaanut ineriartortinnissaanullu pingaaruteqarluinnartuupput. Aalisarneq tamatumalu kinguneranik tunisassiorneq nukittorsartuarneqassapput nutarterneqarlunilu, nunaminertanik pisariaqartitsinermut naammattunik inisissimalluartunillu, aalisartunit suliffissuarnillu atugassanik pilersitsinikkut. Tamakkua saniatigut illoqarfik, Qeqertarsuup Kitaani (Disko Vest) akuersissuteqarfiusuni uuliaqarneranik misissuinermi, tapertaalluni pilersuiffittut toqqarneqarsimavoq. Tamatuma saniatigut illoqarfik nangittumik ilinniartoqarfittut ineriartortinneqassaaq, inuusuttut ilinniarfii aamma ilinniarfiit ingerlaqqiffiusut eqqarsaatigalugit, illoqarfiup angissusia iluaqutigalugu suliffeqarfiit akornanni sunneeqatigiinnik atorlugu. Pilersaarusiornermi immikkut pingaartinneqarput mittarffiup allineqarnissaa, Ilulissallu avannaatungaanni umiarsualiveqarfik nutaaq inuussutissarsiutinik qitiusumillu ingerlatsivinnik assigiinngitsunik malitseqartussaq. Peqatigitillugulu ilinniagaqarfinnut anginerusunut nutaanut, inuussutissarsiutinut oqittunut, akuleriaanik illuliorfissanut, ataqatigiissumillu eqiterutsitsinernut inissaqartitsisoqassaaq. Illoqarfiup annertunerusumik kangimut alliartornissaa imeqarfimmut killigitatamit akornuserneqarpoq, kujammut nunarsuarmioqatigiinnut pigititap pissusissamisoortumik killileraa. Naggataatigullu illoqafiup ulluinnarni kulturikkullu inuunera, sunngiffimilu silami illullu iluani sammineqarsinnaasut sinaakkutaasa, ineriartortinnissaat pingaartinneqarpoq – ilaatigut sumiiffimmi kinaassutsimik ilisarnaatip, aamma Avannaani amerlassutsip nukittorsarneqarnissaat siunertaralugit. Kommunip takorluugai pingaarnerit anguniagaalu tassaapput, innuttaasut namminneerlutik kissaatigisaannut tunngatillugu, tigussaasumik ineriartortinnerisa aqunneqarneranni sakkussat. Taamaattumik pineqartut, kommunip illoqarfiinut nunaqarfiinullu assigiinngitsunik iluseqarlutik, saqqummerput:
ilulissat_kn.pdf (62.8 KB)
Ilulissat Avannaata Kommunia illoqafiit annersaraat 4.555-nik innuttalik, illoqutigiinnut 1.736-nut agguaassimasunik. Taakkunannga 40 %-it missingi Namminersorlutik Oqartussat inissiaatanni ineqarput. 1980-mi (3.648)-niit, innuttaqortussuseq qaffakkiartuaaginnavissimavoq, ukiunili kingullerni tallimani-qulini unittuusisimalluni.
Inigisat agguaassimanerat imatut isikkoqarpoq ilaqutariit illui 40 %-it, inissiat uigulukutsut 20 %-it inissiallu quleriit 40 %-it. Ukiuni kingullerni qulini ilaqutariit illui illullu uigulukutsut malunnartumik amerleriartorsimapput, inissiallli quleriit ataatsimut isigalugit allannguuteqarsimanatik. Ukiuni kingullerni 2000-ip kingornatigut ilinniartut inaat amerlasuut sananeqarsimapput, ilinniagaqartorpassuit illoqarfimmut tikittartut pitsaasunik periarfissinniarlugit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiit ataatsit 2,6-nik inuttaqartarput.
Ukiuni kingulliunerusuni illoqarfiup ineriartornera, annerusumik illoqarfiup kujasissortaani kangimullu ingerlasimavoq – ilaatigut Qilakitsup tungaanut - nunaminertani umiarsualiviup Hotel Arctic-illu akornanniittuni, ilaqutariit illuisa nutaanerusut anginerusullu sanaartorneqarfigisaanni. Nunaminertat illuliorfiusinnaasut nutaat pilersinneqarsinnaapput nuungajuttami Hotel Actic-ip avannamut kangiatungaaniittumi, imaluunniit imeqarfimmut killigititaq qaangerlugu, illoqarfiup nutaamik ineriartorfissaanut atatillugu. Illoqarfiup siumut sammisumik ineriartornissaa pingaarnertut avannamut sammissaaq imaluunnit numinertat pioreersut iluini.
Kommuneplani malillugu Ilulissani illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 270-t missinginut naapertuuppoq.
2015-imi Ilulissani 7,7 % suliffissaaleqisuupput taassumalu nunaqarfittaani 6,7 %-iullutik. Ilulissat pigisaat Ummannap pigisiaanisulli pisutsionut assiguvoq (7,8 % illoqarfimmi aamma 6,7 % nunaqarfinni). Ilulissani suliffissaaleqineq kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit appasinnerungaatsiarpoq (9,1 %). Innuussutissarsiuteqarfiit annerpaat sulisoqassutsimut sanilliukkaanni tassaapput, Pisortat allaffissornerat sullissiviilu (853-it), Niuernermik iluarsartuussinermillu suliffeqarfiit (538-it), Assartuiveqarneq (192-it), taavalu Aalisarneq (190-it) annertoqqatigiingajallutik. 2011-mi illoqarfimmi suliffissat katillutik 2.235-it missiliorpaat.
Innussutissarsiuteqarfiit illoqarfimmi immikkortuni pingasuni eqiterussimapput - umiarsualiviup eqqaani, illoqarfiup kujammut kimmut immikkoortortaani Inussussuup saatungaani, aamma kujammut qangiatungaani ujaqqeriviup avannaani. Nunaminertat pingaartumik oqimaattunik inuussutissarsiuteqarfiupput. Kiisalu sullissinermik inuussutissarsiuteqarfiit pisiniarfiillu ilaat illoqarfiup qeqqaniitussaapput, Kussangajaannguami. Illoqarfiulli amigaatigai nunaminertat, aallarnisaanut inuussutissarsiutinillu ingerlatsisunut minnernut, atugassat.
Aalisarneq illoqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat. Umiarsualiveqarfik qitiulluinnartumik inissisimavoq, imarpikkoortaatinut talittarfiuvoq, tunisassiorfiup talittarfittaraa, kilisaatit takornariartaatillu talittarfigaat. Qalerallit raajallu pingaarnerutillugit aalisarneqarput, ilaatigut Royal Greenlandip Halibut Greenland-illu suliffissuini umiarsualivimmiittuni suliarineqartartut. Ilulissalli umiarsualiviat atuisunit tamanit ulapaarfioqaaq, taamaattumillu nutaanik pitsaanerusunillu atortulersuisoqarnissaa pisariaqavippoq. Talittarfiup isorpiaaniit talittarfiup nuuata tungaanut umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Takornariaqarneq illoqarfimmi inuussutissarsiutit annerit aapparaat, imatullu annertutigaaq, allaat Nunatsinni orninneqarsinnaasut sinneri tamaasa qaangersimallugit. Takornariaqarnermik inuussutisarsiuteqarneq illoqarfimmut tamarmut tuniluuttumik sunniuteqarpoq makkuninnga takussutissalimmik, hotelitigut neqeroorutit annertuut, neriniartarfiit, pisiniarfiit sullissiviillu assigiinngitsut, illoqarfimmik ataatsimeersuartarfissatut piukkunnarnerulersitsisut. Takornarianut allaffiit illoqarfiup aqqusernisa pingaarnersaannut attuumasumik kommunip allaffiata kujataatunginnguani inissinneqarsimavoq, takornariartitsinermilu ingerlatat assigiinngitsut tamakkingajavillugit aqqutissiuuttarlugit, matumani angallatinik angalaarnerit, arfernik takornariarnerit, pisuttuarnerit, qimussiussinerit, umiarsuarsuarnut ilaalluni takornariarnerit, nunaqarfiliarnerit il.il. Takornariaqarnerp siunissami ineriartornissaa, mittarfeqarnikkut umiarsuliveqarnikkullu periarfissanik nutaanik atuisinnaanermut, attuumassuteqarluinnarpoq – matumani nunarsuup sinneraniit timmisartuussinerit amerlanerusut, aamma umiarsuarsuit takornariartaatit talittarfeqarnikkut nutaamik periarfissaqalernissaat. Suliaqarfik nunarsuarlu tamakkerlugu ingerlatsiviit, piffissami sivitsortumi kissaatigisarsimavaat, pitsaanerusunik atortulersuisoqarnissaa soqutiginninneq attatiinnarumallugu. Ilulissat, angallanermi periarfissat pitsaanerulernerisigut, ullumikkullu takornariaqarnermi periarfissat atuuttut atorlugit, umiarsuit atorlugit takornariarnermi kaajallattarfittut atorneqakutsoorsinnaagaluarput.
Tamakkua kingunerannik sunniutaasut tassaassapput nutaanik hoteliliorfissanik, sullissivilornissanik, allarpassuarnillu noqqaassutit annertunerusut. Tamanna tunngavigalugu, illoqarfiup immikkoortortaa nutaaq pilersaarusiorlugu aallartinneqarpoq, ilaatigut nunaminertami Arctic Hotelip avannaatungaaniittumi, qitiusumik ingerlatsiveqarfissanut.
Iloqarfiup takornariarfiunerata ineriartortinnissaa pillugu siunissamut takorluuinermi, pingaarutilik alla tassaavoq Kangiata Qitiusumik Sullissivia, ornittagassatut paasissutissiisarfittullu takorluugaasoq Kangiata qanittuani inissinneqartussaq, takornariat maanimiullu sermersuaq, Sermeq Kujalleq, silaannap pissusaata allanngoriartornera il.il., tunngasunik paasissutissinneqarfigisinnaasaat. Pilersaarut misissueqqaarfigineqareerpoq, ataavartumik ineriartortinneqartumik. Naatsorsuutigineqarpoq sanaartugassaq piviusunngortinneqassasoq illussanik titartaasartunik unammisitsineq aallaavigalugu, peqqissaartumillu pilersaarusiorneq naammassineqarpat, pilersaarusiorneq kommuneplanimut ilassummik aaliangersakkanillu nassuiaatitalinnik tapertalerneqassaaq.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivinnullu atugassatut inissaq sinneruttoq 180.000 m²-iuvoq.
Ilulissat Mittarfiat 1983-mi naammassineqartoq, Nunatsinni mittarfiit akunnattut ilagaat ullumut arlalileriarluni nunap iluani timmisartuussinermi aqqusaarneqartartoq asersuutigalugu Nuummut, Kangerlussuarmut aamma Aasiannut nunanullu allanut timmisartuusinermi ataatsimi tassalu Reykjavikimut. Ukiuni arlaqalersuni nunami mittarfeqarnikkut aaqqissuussaaneq, matumani Ilulissani aamma Nuummi allilerinissat taamaalillutik imarpik ikaarlugu mittarfittut atuuffeqarsinnaanerat ilanngullugit eqqartorneqartarsimapput. Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Airport aqqutigalugu pilersaarusiorneq aamma mittarfimmik nutaamik 2.200 meterisut takitigisumik, illorsuarmik nutaamik tassungalu atasumik atuuffissanik tigussaasumik pilersaarusiorneq aallartisarpaat. Ilulissanut pissutsit pitsaanerusut aamma timmisartornermullu periarfissat nutaat atuutilerpata naatsorsuutigineqarpoq takornarissat amerlanerusut illoqarfimmut tikittalissasut tamanalumi illoqafiup, kommunip aamma nunap immikkoortuanut pitsaasumik sunniuteqartussaavoq.
Ilulissat mittarfimmiit mittarfitoqqaap tungaanut kiisalu kujammut inisssiaqarfiit tungaannut asfaltikkamik aqqusinigissaarpoq. Aammattaaq illoqarfik busseqarpoq. Siunissami aqqusinernik annertusaaneq, Ilulissat Avannaanni timmisartunut mittarfiup allinissaanik, umiarsualivimmut il.il. kissaatinut, aamma illoqarfiup kangiatungaani inuussutissarsiuteqarfinnut uiarteriffimmut, attuumassuteqassaaq. Ullukmikkut aqqusiniusut ajornartorsiorfiungaatsiartarput, tassa oqimaattunik angallassineq illoqarfiup aqqusernatigut pingaarnikkut pisarmat. Kiisalu arlalinni pisuinnaat aqquteqaratik imaluunniit aqqutaat ersarlullutik.
Illoqarfik aamma qimussertunut aqquteqarpoq, ukiup annersaani qimusserluni snescooterinillu ingerlaarnerni atorneqartartunik. Aqqusernit, qimussit aqqutaat, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat Illoqarfik aamma qimussertunut aqquteqarpoq, ukiukkut qimussimik snescooterinillu assartuinermi atorneqartartunik. Aqqutit aserfallattaalisassaapput aqqusernillu napillugit ikaarfigisartagaat isumannaallisarneqarlutik. Aqqusernit qimussillu aqqutaat sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliorneranni takuneqarsinnaapput.
Aqqusineeqqanut ilaatigut ilaapput pisumik narluinnarluni aqqutaasartut / tummeqqallu, kiisalu aqqusinernit nalinginnaasut ataasiakkaani killimikkut pisuinnarnut aqqusikkat. Ilaatinneqarputtaaq qaqqani pisuttuarujoortut aqqutaat nalunaaqutsersukkat, Ilulissat Kangerluat sinerlugu aaliangersimasunik pisuttuarfissianik ilaqartut. Pisuttuarujoortut aqqutaat kallerup inniliorfiup, ujaqqeriviup heliportitoqqallu eqqaanni eqiteruffeqarput.
Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq Nukissiorfiit ingerlataraat, attaveqaateqarneq Tele Greenlandimit, Inussussuarmi napparutit aqqutigalugit, isumagineqartoq. Ilulissani radiomut tigooqqaassutip sakkortusarneqarneratigut kiisalu Uummannamiit Upernavimmut radiokkut attaveqaatit tallineqarneratigut Qaanaaq nunaqarfiillu ataasiakkaannguit kisimik pinnatik radiop attaveqaataanut ilanngussimanngillat taamaattorli qaammataaasaniit tiugooqqaassuteqarlutik. Innaallagissamik pilersuinerup ilaa Illulissat Erngup Nukissiorfianniit ingerlanneqarpoq. Nukissiorfik pingasunik maskiinarsuaqarpoq (turbiner) katillugit 22 MW-mik pilersitsisinnaasunik. Erngup nukinganik nukissiorfik 2012-mi atorneqalerpoq. Illoqarfiup nukissiorfiata aappaa, dieselgeneratorit atorlugit pilersuisuusoq, kimmut Ilulissat Kangerluannut qanittumi inissitaavoq. Aammattaaq innaallagissiuut sillimmataasoq illoqarfiup qeqqani qatserisartoqarfiup akianiippoq. Teknikkikkut sannaartukkani anginerusuni taaneqarsinnaasut allat tassaapput, umiarsualiviup paavaniittut uuliaasivissuit, eqqaavissuup kitaatungaaniittoq qaartiterutissaasivik aamma illoqarfiup kujasinnerusortaanittoq ujaqqerivik, ullumikkut kommunip asfaltilersuutaata inissisimaffigisaa.
Imermik pilersuineq nunap qaavaata ernganik illoqarfiup kangiatungaani tatsineersumik toqqammaveqarpoq, kiammillu pilersuineq annermik oliefyrit, annikinnerusumillu eqqakkanut ikuallaaviup kissarneq maangaannartitassaralua, atorlugit ingerlanneqarpoq. Illoqarfimmi immikkoortut ilaat ungasianiit kiassarnermut attaviligaapput imaluunnit namminerisaminnik kiasaateqarfeqarlutik.
Eqqaavilerinermut ilaapput eqqakkat nalinginnaasut anartarfitsigullu igitat, eqqakkat nalinginnaasut eqqakkanut ikuallaavimmi ikuallanneqartarput. Eqqakkat allat ikuallanneqarsinnaanngitsut eqqaavissuarmi, mittarfiup aqquserngata qanitaaniittumi, katersorneqartarput Nugaarsummi mittarfimmut aqqusernup killinganiittumi. Eqqaavissuaq aamma eqqakkanut ulorianaatilinnut saviminikunillu tigooqqaavittut atuuppoq.
Illoqarfiup illulerinermiit imermik igitassaataata ilaa eqqakkat kuuffiinut attaviligaavoq. Imeq igitaq salinneqarani imaanut ingerlatinneqartarpoq. Nunaminertani, eqqakkat kuuffiinut attavilerneqarsimanngitsuni, anartarfiit imaat illoqutigiinneersut (puusianiittut imaluuniit annanut tankiniittut) aaneqartarput imaanullu kuineqarlutik, illulerinermiilli imeq igitassaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq, kigaatsumik imaanut koorusaartussanngorlugu.
Pisortat namminersortullu sullissinerat illoqarfiup qeqqani katersuussinmavoq – nalinginnaasumik niuernermik allaffisoornermullu tunngasut aqqusineq pingaarneq Kussangajaannguaq ammut atuarlugu TELE-POST-ip tungaanut siassimallutik. Aqqusinermi tassaniipput kommunimi pisiniarfiit eqiterussusimasut amerlanerpaat, allakkerivik, café-it, neriniartarfiit, diskotek-it atuarfiit, meeqqeriviit, kommunip allaffeqarfia il.il. Aammattaarli illoqarfiup immikkoortortaani ataasiakkaani ulluinnarni nioqqutissanik pilersuiveqarpoq, pisiniarfinni mikinerusuni.
Illoqarfimmi hotelit qeqqaniinnatik sumiiffinni assigiinngitsuni sissamut qanittuni inissisimapput – pingaarnertut, tikeraat Ilulissat Kangerluata paavanut pitsaanerpaamik isikkiveqarnissaat, qulakkeerniarlugu. Tamaaniipput soorlu Hotel Arctic, Hotel Icefjord aamma Hotel Hvide Falk. Aammattaaq illoqarfimmi arlalinnik inissiaqarpoq, hotelitut sulinngiffeqarnermiluunnit inissiatut, atorneqartartunik kiisalu marlunnik vandrehjemmeqarluni. Sissamut qanittumiipputtaaq politeeqarfik isertitsivillu, suliffeqarfiillu mikinerusut ataatsiakkaat.
Napparsimavik, kommunip nunap immikkoortuata napparsimaviisa aapparisaat, nuungajuup umiarsualiviup paavaniittup noorpiaani inissisimavoq. Napparsimavik Peqqinnissaqarfik Avannaata ilagaa, taamaattumillu nunap immikkoortuani qaffasinnerusumik pilersaarusiornerit, peqqinnissaqarnermilu suliat, ingerlanneqarnissaat akisussaaffigalugit. Napparsimavik arlaleriarluni allineqartarnikuuvoq, maannakkullu napparsimasunut ineqarpoq nutaamillu pilattaaveqarluni. Aammattaaq illoqarfik utoqqarnut illoqarpoq – Illulissani Utoqqaat Illuat Unganartoq, puigortunngortunullu qitiusumik sullissivissaq mannakkut sanaartorneqartoq.
Illoqarfik marlunnik meeqqanut atuarfeqarpoq – Atuarfik Mathias Storch aamma Atuarfik Jørgen Brønlund – atualeqqaaniit10. klassinut. Atuarfik Mathias Storch-i oqoqalersimanera pissutigalugu 2013-imi matuneqarpoq isatermneqarlunilu, tamatuma kingorna atuarfik nutaaq sananeqarpoq ukiorlu 2017 initoqqamiini ammarnersiorneqarluni. Taakkua saniatigut meeraaqqeriveqarpoq tallimanik, meeqqeriveqarlunilu tallimanik, ulluunerani paaqqinnittarfeqarluni, atuareernermi sunngiffimmi aaqqissuussineqarluni, kiisalu sumiiffimmi inuussutissarsiutinut ilinniarfeqarluni (Piareersarfik). Aammattaaq Kalaallit-Nunaanni Perorsaanermik Ilinniarfik, perorsaasut, inunnik isumaginnittut socialassistentillu illiniarfiat, Ilulissaniippoq. Ilinniarfik 200-it missiliorlugit ilinniartoqarpoq. Ilulissani ilinniarnertuussat ilinniarfiannik atuarfeqanngilaq. Avannaata Ilinniarnertuussat Ilinniarfiat imaluunniit ulluinnarni taaneqartarneratut GUX Aasiaat Kalaallit Nunaata aammalumi taamaalilluni nunarsuarmi Ilinniarnertuussanut Ilinniarfiuvoq. Atuarfik aasianni inissisimavoq taamaattorli ilinniartut tamarmik Kalaallit Nunaata avannaaneersuusarlutik.
Ilulissaniipput nunaminertat marluk (§ 2-atorlugu) eriagisariaqarluinnartutut toqqakkat – tassalu niuertoqarfiup allaffissuaqarfiullu eqqaat, aamma oqaluffiup katersugaasiviullu eqqaat.
Niuertoqarfik allaffissuaqarfillu, umiarsualivimmut attuumassuteqarlutik inissisimasut, ilaqarput sanaartukkanik niuertoqarfimmut attuumassuteqartunik aamma allaffissornermi ingerlatsivinnik nutaanerusunik Pisiniarfiup Illoqannginnerssaata eqqaaniittunik makkuusunik, agguaavik (B-15), KGH-p allaffikua niuertussap illua (B-7), kæmnerip illua ullumikkut eqqartuussivik (B-8), quit/quersuillu (B-9, B-13, B-20 aamma B-25), niuertup illua (B-10), KGH-p illuutai (B11 aamma B-93), kommunip allaffia (B-963) aamma meeraaqqerivik (B750). Sanaartukkat amerlanersaat eriagisarialittut toqqaganiikuupput, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat. Niuertup illorisimasaa (B-7) ullumikkut eqqumiitsulianut katersugaasivittut aaqqissuunneqarnikuuvoq.
Niuertoqarfik allaffissuaqarfillu, umiarsualivimmut attuumassuteqarlutik inissisimasut, tassaapput illoqarfiup niuertoqarfia siulleq, tassanilu takuneqarsinnaavoq sanaartornerup oqaluttuassartaata ineriartorsimanera, 1700’kkunniit ukiut untritillit kingulliit qiteqqunnerannut, ersiuteqarlutillu massakkumut allaat allaffissornerup iluani pingaarutilimmik sunniuteqarnermikkut. Niuertoqarfiullu illutai pisoqaanerit tassaapput - agguaavik (B-15), niuertussap illua (B-7), kæmnerip allaffia (B-8), quersuit (B-9, B B-20 aamma B-26), niuertup illua (B-10), KGH’p illuutai (B-11 aamma B-93), sanaluttartut sulliviat (B-31), kiisalu allaffeqarfiit nuntaanerusut, sanaartornermi pilersaarusiaq ataatsimoortumillu illussanik titartaasartutut ilusiliat atorlugit suliarineqarsimasoq, Henning Larsen-imillu ilusilersorneqarsimasoq – kommunip allaffeqarfii (B-963 aamma B-964) aamma meeraaqqerivik (B-750). Quersuit B-13 aamma B-20 isaterneqarnikuupput kingusinnerusukkut nappaqqinneqarsinnaanngorlugit. Niuertup illorisimasaa (B-10) ullumikkut eqqumiitsulianut katersugaasiviuvoq. Illut amerlanersaat eriagisarialittut toqqarneqarnikuuppuut, takukkit sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliorneri.
Oqaluffiup katersugaasiviullu eqqaat ikermut sammipput, napparsimaviullu kujataatunginnguaniillutik. Nunaminertap ilisarnaqutigaa narsaamanerugami ammaannartoq annikitsuinnarmik sanaartorfiusimasoq, matumani Zionip Oqaluffia (B-75) ersarissoq aamma Ilulissat Katersugaasiviat (B-78), palasip illutoqaa Knud Rasmussen-ip inunngorfigalugu angerlarsimaffigisimasaa. Taakkua saniatigut tamaaniipput toqusut inaat (B-76), palasip illua nutaaneq (B-4), nakorsap illua (B-6) kukkukuusivillu tassunga atasoq (B-5) aamma atuarfitoqaq (B79 ullumikkut oqaluffiup allaffia). Aamma tamaaniipput ilaqutariit illui ataasiakkaat angisuut naasuusiveqarlutillu naatsiivillit type 513 aamma 514 (B-96, B-98 aamma B-99). Zionip Oqaluffia (B-75), palasip illua nutaaneq (B-78) aamma toqusut inaat (B76), Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq malillugu eqqissisimatitaapput, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat. Avatangiisimut oqaluttuassartalimmut pingaarutilittut ilaavoq aqqusineeraq Qoorunnguaq (Palasip aqqutaa).
Eriagisassanngortitat saniatigut eriagisassatut soqutiginaatillit makkununnga attuumassuteqarput, napparsimavitoqaq (B-3, ullumikkut patienthoteli) aamma Naalakkatta Illua / Qullissat-oqaluffiat (B-987).
Illoqarfimmi kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatat ilagaat, atuakkanik atorniartarfik, katersortarfik, kulturhusi Sermermiut, Ilulissat Timersortarfissuat arsaattarfillu, tarmarmik TELE-POST-imut Pisiffimmullu qanittumi qitiusumik inissisimasut. Taakkua saniatigut unnukkut atuartitsisoqartarpoq – atuarfinni aamma peqatigiiffinni assigiinngitsuni, namminneerlutik peqatigiiffittut illutilinni imaluunnit timersortarfik, eqaarsaartarfilluunnit atorlugit, ingerlanneqakkajuttartunik. Naggataatigullu ukiuunerani ujakkaartarfeqarpoq aqqusiorneqarsimasumik, snescootererfissaqarluni qimusserfissaqarlunilu kiisalu ukioq kaajallallugu pisuttuarfissaqarluni.
