Upernavik tassaavoq kommunip illoqarfiisa avannarlerpaat ilaat. Upernavik isumaqarpoq ”upernaarsiortarfik”, tassami upernaakkut sikup nallulernerani tamaannaasarsimapput, niuffakkiartorlutik tamaanngaanniillu aalisarlutillu imaani avammut ammaannartumi piniarniarlutik. Illoqarfik Upernavik, Baffin-ip Imartornganut sammisumiippoq Upernaviup Qeqertaata kujasinnersaani Ikermut atasumi. Illoqarfik, Upernaviup Kommunerisimasaani 10-nik nunaqarfittalimmi, pingaarnertut illoqarfiusimavoq. Illoqarfik pisortatigoortumik niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq 1772-mi, kisiannili 16-1700’kuunili nunaqarfigineqartarsimalluni.
Illoqarfik qeqertap kujasinnerusortaaniippoq, illoqarfiullu ilisarnaatigai ilaqutariit illui qalipaatigissaartut sivinganermi nappaatiterneqarsimasut. Illoqarfimmi pisortat ingerlatsivii inuussutissarsiuteqarfiillu amerlanersaat sissamut qanittumiipput. Kujasinnerpaalluni inissisimavoq niuertoqarfiup pisoqartaa, illoqarfiulli qeqqanik taaneqarsinnaasoq kippasinnerpaavoq. Illoqarfik ukiuni kingulliunerusuni nutaamik kulturikkut qiterisaqalersimavoq, illoqarfiup avannaatungaani inissisimasumik, tassaniipput kulturikkut illorsuaq nutaaq, ilinniartut inaat nutaaq, aamma silami timersorfiusinnaasut nutaat. Qitiulersoq taanna nutaaq illoqarfiup avannamut alliartoqqinnissaata aallarniutigaa.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Andreas Bruunip nunasiaqarfik Upernaviup qeqertaata kujataatungaaniittoq 1772-mi tunngavilerpaa, tassani sila qanorikkaluaraangalluunniit imaq qatsugasarmat. Upernavik tassaavoq upernassakkut sikuerukkaangat ornigarneqartartoq; niuerniarluni, aalisariarluni immammilu avasissumi piniariarluni. Upernassakkut nuna najortagaq Upernavik tassannga aallaaveqarpoq.
Kalaallit najugaqareersut inuiaqatigiinnut nutaarluinnarmik inuuneqartunut ikaarsaariartinneqarput. Danskit nunasiaqarfimmiittut umiarsuaq nioqqutissanik pajuttoq tikinngitsooraangat qiullutik perlerlutillu pisarput tamannalu arlaleriarluni pisarmat danskit nunasiaqarfik qimaqqippaat. Nunap immikkoortuani niueqatigiinneq 1823-imi aallarteqqinneqarpoq aamma Upernavik Godhavnip ataani nunasiaqarfittut inissinneqarpoq. 1826-imi nunasiaqarfittut namminersortutut pilersinneqarnissami tungaanut taama inissisimatinneqarpoq.
Ileqqoq malillugu piniarneq tunngaviusumik inuussutissarsiutigineqarpoq. Puisi, qilalukkat, timmissat innuttaasut nerisarivaat aamma atisat piniakkat amiinit assigiinngitsunik atuilluni suliarineqartarput. Appa piniagassaq pingartuuvoq, taanna nunap immikkoortuani tassani nunaminertani marlunni ullumikkut manniliortarpoq. Timmissat taakkualu mannii nerisarineqartarput. Qaleralinnik 1920-p missaani aalisartoqalerpoq, aatsaalli 1980-kkunni aalisarneq pimoorunneqarlualerpoq, taamaalilluni Upernavik piniartoqarfittut taagorneqarunnaarluni aalisartoqarfittut taagorneqalerpoq.
Upernaviup eqqaani itsarnisarsiuut misissuivallaarsimannginneri peqqutaalluni nunap immikkoortuani tamaani ujaraannarmik sakkoqarallarnerup nalaani pissutsit ilisimaneqarpianngillat. Aaqqissuusaasumik marloriarluni taamaallaat assaasoqarsimavoq, taassumali paarlattuanik Thulekulturip nalaanit illut ukiisarfiit amerlasuut suli takuneqarsinnaasarput. Upernaviup qeqertaani illut arlallit najugaqarfigineqanngitsut nassaasaapput aamma umiatsiarluni 1600-kkunni aamma 1700-kkunni najugaqarfiusarsimasut tikinneqarsinnaapput.
Illoqarfiup sumiiffimmi illoqarfittut ineriartornera ingerlateqqinneqassaaq, pisortat pilersuinerat namminersortullu sullissineri pingaarnerutillugit, ilaatigut aamma nunaqarfittaasunut qulaaluaasunut tunngatillugu.
Aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq tassaapput illoqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaat, Upernavillu aalisarnermut tunngasunik ilinniartitsivittut, pikkorisartarfittut ineriartortitsivittullu periarfissaqarluarpoq, aammattaaq aalisakkanik assigiinngitsunik arlalinnik tunisassiornermik allilerinissamut, suliffinnik ataavartunik amerlanerusunik pilersitsissutaasinaasunik. Ineriartortitsinermut periarfissat ikorfartorneqassapput nunaminertanik naammattunik siunertamut naapertuuttunik atugassiisoqarneratigut, naammaginartumik imermik, eqqaaviillu kuuffiinik pilersorneqarsinnaasunik
Tamatumunnga ilanngullugit aammattaaq nunap qaavani inuussutissarsiuteqarfiit, takornariartitsinerlu, nunaminertatigut ikorfartorneqartariaqarput. Umiarsualiveqarnermi pissutsit imermillu pilersuineq ineriartornissamut periarfissani annertuumik pingaaruteqarput, allilerinissamullu periarfissat misissorneqartariaqarput. Aammattaaq pingaaruteqassaaq, imermik pilersuinerup iluatsikkiartornera ilutigalugu, eqqaaviit kuuffiinik annertusaasoqarnissaa.
Kommuneplani, umiarsualiviup, angallannermi periarfissat, ineqarnerup qitiusumillu ingerlatat annertuumik ineriartornissaannut, pitsaasunik periarfissiivoq, – Upernaviup Qeqertaata avannaatungaani aamma Akiata ilarujussuani ungasinnersumut isigaluni. Akia nunaminertamik annertuumik periarfissaqarpoq, ilaatigut nutaamik mittarfiliorfigineqarsinnaalluni immaqalu aamma nutaamik anginerusumik umiarsualiviliorfiusinnaalluni, inissiivissartaqarlunilu inuussutissarsiuteqarfiusinnaasumik. Ungasinnerusoq eqqasaatigalugu, Upernaviup Qeqertaaniit Akianut ikaartarfiliortoqarsinnaanera periarfissaavoq.
Nunaqarfinnut qulaaluanut illoqarfittaasutut, meeqqat inuusuttullu, kulturi ilinniartitaanerlu, tamakkununngalu sinaakkuttat pitsaanerulersinniarneranni nunaqarfiit pissarseqataatinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartutut inissisimapput, minnerunngitsumik atuartut angerlarsimaffiini pissutsinut tunngatillugu. Illoqarnerup ineriartornera ataatsimut isigalugu sanaartukkatpioreersut, pingaarnertut ilaqutariit ataasiakkaat iluinik toqqammaveqartut, eqqarsaatigalugit ataqqinnittumik ingerlanneqartussaavoq.
Kommunip takorluugai anguniagaalu pingaarnerit tassaapput, innuttaasut kissaatigisaannut ilanngullugit, tigussaasumik pilersaarusiornermi aqutsinermi sakkut. Taamaattumik kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu assigiinngitsunik iluseqarlutik takkuttarput, matumani takuneqarsinnaasutut:
suliaqarfik_upernavik.pdf (60.1 KB)
2017-mi Upernavimmi innuttaasutut nalunaarsorneqarsimasut 1055-upput, illoqutigiinnut 375-nut agguaassimasut. Tassalu imaappoq agguaqatigiisillugu illoqutigiit ataatsit pingasunik inuttaqarput. Innuttaasut amerlassusaat 1980-imiilli (innuttaasut 844-t) qaffakkiartuaarusaaginnavissimavoq 2017 tikillugu 40%-ngajammik qaffaariaateqarsimalluni. Taamaattoq ukiut tuusintilikkaat nikinnerannit innuttaasut amerlassusaat nikerartorujussuusimavoq
Illoqarfimmi inissiat 375-upput, taakkunannga 21-iinnaat ilaqutariit illorinngisaat, tassaasut illut uigulukutsut. Upernavimmi inissianik qulereeqanngilaq. Ataatsimut isigalugu illut aserfallattaalisassaapput nutartigassaallutillu.
Kommuneplani malillugu illoqafimmi pioreersumi illuliorfissaq sinneruttoq annertoqaaq, tassami nunaminertat annertoorujussuit nutaanik illuliorfissatut, qitiusumik sullissiviliorfissatut, inuussutissarsiuteqarfissatullu immikkoortinneqarnikuuppuut, taakkualu saniatigut Akiani, Upernaviup Qeqertaaniit 800 meterinik kujalliusumi, nunaminertat annertoorujussuit atugassanngortinneqarnikuupput. Naatsorsuutigineqarpoq illuliorfissaq sinneruttoq inissianut 860-nut naapertuuppoq, illoqarfiup avannamut alliartorfissaani nutaami.
Upernavimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat qaleralinniarneq. Aamma puisinniartoqartarpoq, qilaluarniartoqartarluni nannunniartoqartarlunilu.
Ukiut amerlasuut ingerlaneranni inuussutissarsiornermut politikki tassaasimavoq piniartuunermiit aalisarnermut nutaaliaasumut ikaarsaarnermik, aamma aalisakkanik avammut nioqqutigineqartussanik suliarinneqqaarnermik, tapersersuineq. Ullumikkut ikaarsaariarneq tamanna annertunerpaartamigut naammassineqarsimasutut oqatigineqarsinnaavoq, malitsigisaatullumi, tunisassiorfinnut qerititsiveqarfinnullu aningaasaliisoqarnikuuvoq, ajoraluartumilli tunisassiorfinnik matusisoqarneranik, ineriartornermilu kinguariaatinik, pisoqarfiusarsimalluni. Upernavimmi imissaqarniarnerup killeqarnera aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermut aporfiuvoq, taamaalillunilu tunisassioriaatsinik allanik ineriartortitsinissamut killiliisuulluni. Taamaattumik imermik pilersuineq pitsaanerusoq pisariaqartinneqarpoq.
Upernavik containerersortunut umiarsualiveqarpoq 30 meterinik takitigisumik, talittarfittaqarlunilu containerinut inissiivittalimmik. Taassuma saniatigut umiarsuaaqqanut umiarsualiveqarpoq 15 meterisut takitigisumik talittarfittalimmik, 4,2 meterinillu itissusilimmik. Containerersortulli talittarfianni malingiaasiisoqarnissaa kissaatigineqarpoq, umiarsualiviup itinneraarpallaartarnera pissutigaluguAammattaaq Naalakkersuisunit talittarfeqarfik tamaat tamatumalu avataatungaa annertungaatsiartoq umiarssualiveqarnikkut oqartussaassuseqarfissatut toqqarneqarsimapput.
2015-imi Upernavimmi suliffissaaleqineq 9,3 %-iuvoq. Upernaviup pigisaanni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi suliffissaaleqineq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut assiguvoq.
Upernavimmut sanilliullugu, imermik pilersuinissamut periarfissat pitsaanerupput. Upernavimmi mittarfik 2000-mi ammarpoq (qeqertap qaqqaata malunnarluinnartup qaavaniittoq), tamanna nunarsuup sinneranut attavinnik pitsaanerusunik pilersitsivoq, taamaalillunilu illoqafimmi takornariaqarnermi tunngavissanik annertunerusunik ammaassilluni. Taamatuttaaq umiarsuit atorlugit takornariartoqartarnera annertuumik ineriartorfiusimavoq. Tassa imaappoq, takornarialerineq Upernavimmi innuussutissarsiutinut annertuunut nutaanut, ilaalersimavoq. Nutaanik arlalinnik hoteliliortoqarsimavoq unnuisarfiliortoqarsimallunilu, takornarianut allaffeqarpoq, qajarissanillu imarsiutinik atukkiussisarfeqarluni. Eqqaani illoqarfimmilu pisuttuartitsinerit, aaqqissuussinerillu assigiinngitsut, neqeroorutaapput. Siunissami ineriartortitassat annermik, pinngortitami misigisassanut, nunaqarfinni piniartukkormiut inuunerannut, qajartornermut qimussernermullu, tunngasuussapput. Nunaqarfinni najugaqariaaseq immikkuullarissoq pingaaruteqarpoq, ameerniuteqartarnerup pilisarnerullu, najukkani nukittoqutaalluni tapertarineqartarnerannik tunngavilik.
Aammattaq Upernavik takornarianut Qaanaaliartunut akunniffiusarpoq, aammalu nunatsinni ornitassanut allanut aallaavittut tikiffittullu atorneqartarluni. Tamatuma illoqarfik immikkuullarisumik inisitsippaa, Akuleriisillugit angalaarnernut tunngaillugu.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 2.367.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Upernaviup Mittarfia qeqertap qiterpiaaniippoq, illoqarfimmiilli ungasinnani. Mittarfimmiit pilersaarutaareersumik Ilulissanut Qaanaamullu attaveqartoqartarpoq. Nunaqarfiit helikopteriata, eqqaani nunaqarfinnut pilersaarusiukkamik timmisartuussinermini, mittarfik aallaavittut atortarpaa, sulili heliportitoqaq umiarsualiviup eqqaaniittoq teknikkikkut uningaartarfittut atugaralugu. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, pisariaqartitsisoqalissappat Akiani, Upernaviup Qeqertaata kujataatungaaniittumi, mittarfimmik nutaamik 2.200 meterinik takitigsumik sanasoqarsinnaavoq.
Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu. Nunap immikkortua pilersaarusiukkamik imaatigut ilaasunik angallassiviunngilaq.
Telebakken-mi aqquserniat nutaat mittarfimmullu aqqusineq eqqaassanngikkaanni, aqqusernit sinneri amerlanerit tassaapput illernit sulinermullu atatillugu aqquserniat, aqqusinivittut taaneqarsinnaanngitsut. Ukiuni kingullerni illoqarfiup alliartornerata, aqqusinernik pitsanngorsaallunilu ineriartortitsisoqarnissaa, annertuumik pisariaqartilersimavaa. Illoqarfiup avannamut alliartoqqinnissaanut atatillugu, siunissami aqqusinernik nutaamik ilusiliinissaq pilersaarutaavoq, illoqarfiup nutaartaanik pisoqartaanillu atassusiisumik. Upernavimmi aqquserngit sinaasigut pisuinnaat ingerlaartarfeqanngillat, tamaallaat arlaqanngitsuinnarnik aqqusineeraqarlunilu tummeraqarpoq.
Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq Nukissiorfiit ingerlataraat, oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq TELE Greenlandip isumagisarigaa.
Upernaviup imermik pilersorneqarnera Upernaviup Qeqertaata qangiatungaani tatsimiit aallaaveqarpoq. Imeq pumpeqarfimmiit ruujorikkoortillugu imeqarfimut ingerlaartinneqartarpoq. Atuisunut attavilersuisoqarnikuunngilaq, taamaattumillu imeq billit imertaatit atorlugit ingerlanneqartarpoq. Upernavimmi imissamaataasoq killilerujussuuvoq, tamannalu illoqarfiup siunissami alliartorsinnaaneranut annertuumik killiliivoq. Taamaattumillu Akianiit nutaamik ataavartummillu imermik pilersuisinnaaneq sulissutigineqarpoq.
Upernavimmi eqqakkanut kuuffilersuineq annikitsuinnaavoq taamaallaallu napparsimavimmut, utoqqaat illuannut, atuartullu ineqarfiannut atuulluni. Illut ataasiakkaat anartarfinnut tankeqarput, illulli sinneri kommunip puussiat atorlugit atserinermik aaqqissuussineranut atapput. Illoqarfiup immikkoortua nutaaq illoqarfiup avannaatungaaniittoq tamakkiisumik sanaartorfigissarneqarsimassasoq pilersaarutaavoq, eqqaavinnut kuuffiit ilanngullugit. Aammattaaq pilersaarutaavoq illoqarfimmi pioreersumi sumiiffinni ataasiakkaani kuuffinnut aqqusersuisoqassasoq. Imeq eqqagaq tamarmi, illulerinermeersoq anartarfitsigoortorlu, tummisanit annikitsuniit salinneqarani imaanut ingerlatinneqartarpoq.
Eqqaavissuaq illoqarfiup immikkoortortaata pisoqqap kujataatungerpiaaniippoq, tamannalu illoqarfik tamakkerlugu tipimik ajornartorsiortitsisarpoq. Taamaattumik illoqarfiup avannaani nunaminertamik nutaamik tamatumunnga atugassamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, eqqaavissuup pioreersup piaarnerpaamik peerneqarnissaa siunertarlugu.
Illoqarfiup qeqqa, illoqarfiup kippasissortaaniippoq, umiarsualiviup kujataatungaani. Tamaani "Kunngip Nunaataa" illoqarfiup qeqqani illoqannginnersatut atuuppoq. Tamaaniipput illoqarfimmi sullissiviit amerlanerpaat, soorlu, napparsimavik, kommunip allaffia, pisiniarfik, utoqqaat illuat, atuartut angerlarsimaffiat, tele-post, qatserutaasivik, atuarfik meeqqeriviillu. Illoqarfimmi KNI-pisiniarfeqarpoq bankimut sullissivittalimmik aamma mikinerusunik marlunnik kioskeqarpoq.
Upernaviup Napparsimavia katillugit 14-nik siniffeqarpoq Peqqinnissaqarfik Avannaanilu qitiusumik peqqinnissaqarfittut atuulluni, aammali affarmik kigutileriffiulluni. Napparsimavik aamma nunaqarfinnut qulaaluanut atuuppoq.
Upernavik ataatsimik utoqqaat illoqarpoq, sisamanik utoqqarnut inissiaqarluni, eqqarsartaatsimikkut innarluutilinnut marluk najugaqatigiiffeqarluni, kiisalu ataatsimik angerlarsimaffimmi ikiortinut aaqqissuussiveqarluni.
Meeqqeriveqarnermut tunngatillugu, ataatsimik meeqqeriveqarpoq 65-nut inissalimmik, 32-nik ulluunerani paaqqinnittarfeqarpoq, meeraaqqeriveqarluni 24-nut inissalimmik, kiisalu meeqqanut ataatsimoorluni inissiaqarpoq, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiusumik/meeqqat angerlarsimaffiat arfinillit, arfineq pingasullu, akornanni inissalimmik.
Illoqarfimmi Meeqqat Atuarfiat, Prinsesse Margrethe-p Atuarfia, atuartunut 300 missinginut inissaqarpoq atualeqqaaniit 10. klassinut. Atuarfimmi atuartuni angajullerni (9. – 10.) aammattaaq nunaqarfimmiut tiguneqartarput, tamatumunnga atatillugu atuartut angerlarsimaffianni imaluunnit ilaqutariinni najugaqartinneqartartunik. Atuarfik aammattaaq atuakkanik atorniartarfeqarpoq, nunaqarfiit atuakkanik atorniartarfiinut, atuakkanik atorniartarfittut pingaarnertut, atuuttumik.
2008-mi ilinniartut inaat nutaaq, Piareersarfiup ilinniartunut angerlarsimaffia, atoqqaartinneqarpoq. Angerlarsimaffik, kulturikkut illorsuarmut illoqarfiup avannaatungaaniittumut, attuumasumik inissisimavoq. Kiisalu atuartunut nunaqarfinneersunut atuartunut angerlarsimaffeqarpoq 48-nut inissalimmik, taannali aserfallattaalineqarnissamik immaqalu allilerneqarnissamik, nutaanillu atortulersorneqarnissamik, pisariaqartitsipput.
Upernavimmi illunut eriagisarialinnut ilaapput illutoqqat, niuertoqarfimmi, illoqarfiup kujammut isuaniittut. Illut eqqissisimatitat arfiniliupput, taakkua saniatigut uku eqqissisinneqarput, innuttaasut illuat (B-1191) 1992-meersoq, aamma illu issunik qarmalik (B-1393) Upernaviup 1997-mi nalliuttorsiorneranut atatillugu sananeqarsimasoq. Innuttaasut illuat aallaqqaammut peqatigiiffinnut assigiinngitsunik ingerlatsivissatut sananeqaqqaaraluartoq, ullumikkut annermik atuareernermi paaqqinnittarfittut, ataatsimiittarfittullu, atorneqartarpoq. Illunut eqqissisitanut ilaapput oqaluffik (B-3), timiusiorfitoqaq (B-11), niuertup illua (B-12), pisiniarfitoqaq (B-14), palasip illua (B-98) aamma atuarfitoqaq (B-99). Illut eqqissisimatitat tamarmik ullumikkut allamik atuuffeqarput, ilaatigut katersugaasivittut, takornarialeriffittut, saqqummersitsisarfittut il.il..
Niuertoqarfiup avataaniitut illut ataasiakkaat arlallit eqqissisimatitassatut imaluunniit eriagisarialittut toqqarneqarsimapput, taakkununnga ilaapput oqaluffik (B-96) aamma toqusut inaat (B-97) taakkua tamarmik eqqissisimatitaapput. Illunut eriagisarialinnut ilaapput: Niuertussap illua (B-10), napparsivik (B-32), nakorsap illua (B-4), angallatip naalagaat illua (B-17), niuertup allaffia (B-21), quersuaq (B-28) aamma saffiorfik (B-31).
Kulturikkut illorsuaq illoqarfiup avannaatungaaniittoq, timersornermut tunngasunik ataatsimoortarfittut, atuartut timersortarfiattut, qitittarfittut, isiginnaartitsisarfittut, filmertarfittut, tusarnaartitsisarfittut, oqalugiartarfittut il.il. atorneqartarpoq. Illumut sussaqartitsiviusumut tunngatillugu aamma arsaattarfeqarpoq. Illoqarfimmi timersoqatigiiffiit marluusut atuarfiup eqaarsaartarfia sungisartarfittut atortarpaat. B-1315, ”Sunngiffimmi allaffik”, sunngiffimmi klubbitut innuusuttullu klubbiattut atorneqartarpoq. Taakkua saniatigut ”Red Barnet Klubhus”-eqarpoq, 2009-mi atorneqalersumik.
Upernavik pinngortitami misigisassanik immikkuullarisunik ulikkaarpoq, eqqaalu 100-nik mikisunik qeqertaqarnermigut ilisimaneqarpoq, qaannamik qajarissamilluunnit angalaarfigissallugit piukkunnarluinnartunik. Upernaviup eqqaa ukiup qaammataani sikuusarpoq, taamaaligaangallu snescooterinik qimussimillu angallattoqalersarpoq, periarfissaatillugu
