Tasiusaq (tatsimut assingusoq) Upernaviup eqqaani nunaqarfiit annersaata tulleraa, qeqertaami anngajaarsuarmi Upernavimmiit 71 km missiliorlugit avannarliusumi inissisimasoq. 1805-mi nunasiaqarniat marluk tamaanga ”inissinneqarput”, niuerniaatigalutik qassusersortussat, Tasiusarli aatsaat 1800’kkut naalerneranni pisortatigoortumik asimioqarfittut taagorneqalerput. Nunaqarfioqqaarsimasoq nuunnguami handelip illuutaaniit 1 km-mik kippasinnerusumi inissisimasimagaluarpoq.
Nunaqarfiup ilisarnaatigaa akuttusuunik sanaartorfigineqarsimanini, nunaminertami siaangasumi, sissami kujammut sammisumi. Kangillerpaalluni inissisimavoq umiarsualivik pinngortitap piliaa, umiatsiaaqqanit angalatinillu minnerusunit, atorneqartartoq. Nuunnguup annikitsup, siusinnersukkut tunisassiorfeqarfiusimagaluartup, pinngortitap umiarsualiviliaa, Taasiusallu umiarsualivia inuussutisaarsiuteqarfialu nutaaq, innaallagissiorfiup sissarsuaqarfiullu inigisaat, avissaaqutsersimavai. Tamatuma itinerunera atorluarneqarsinnaaneruvoq.
Nunaqarfiup qiterisaa ilaatigut pisiniarfilik, allakkerisarfilik sissarsualillu, qiterlersaalluni inissisimavoq, illunik sanaartorfiusimasut, pingasunik immikkoortortallit, kangimut, avannamut, kimmullu, avatangiiseralugit. Aqqusernit, najugarfinnik pingasunik immikkoortortaqartunik, nunaqarfiullu qiterisaanik atassusiisut, tamaanngaannit aallaaveqarput.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.
Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit ineriartornerat nukittorsarneqartariaqarpoq, pingaarnertut aalisarnermi tunisassiornermilu pissutsit pitsanngorsarneqarnerisigut, matumani aammattaaq nutaanik suliniuteqartoqarneratigut kiisalu umiarsualiveqarnermi pissutsit pitsanngorsaaviginerisigut, ilaatigut nutaamik umiatsianik iluarsaasarfiliornikkut amutsiviliornikkullu. Taamatuttaaq nunami inuussutissarsiutinut nutaanut periarfissaqartariaqarpoq. Nunaminertaq inuussutissarsiuteqarfiusoq avannamut allineqartariaqarpoq nuunnguaq ilanngullugu.
Illunut isatigassanngorsimasunut taartaasussanik illuliornissamut periarfissaqarpoq, aammattaaq nutaanik sanaartornissamut pitsaasunik periarfissaqarluni. Innuttaasut uparuarpaat pingaartumik meeqqerivinnik, sunngiffimmi illup iluani ingerlatsiviusinnaasunik pilersuinermullu tunngasunik pisariaqartitsisoqartoq, matumani imermik pilersuineq, qaammaqqutit, aqqusernit ingerlaarfissiat nutaat, kiisalu eqqaaveqarnermut aaqqiissutissat, taakkualu aammattaaq nunaqarfimmi peqqinnissamut pingaaruteqarput. Aammattaaq nalilersuivigineqartariaqarpoq eqqaavissuup nunneqarsinaanera
Tasiusami innuttaasut amerlassusaat 1980-miilli qaffakkiartuaarusaaginnarsimapput, taamanikkut 163-usimallutik. 2000-imi innuttaasut 231-iupput, kiisalu 2017-imi nunaqarfimmi innuttat 267-inut amerlariarsimallutik.
Nunaqarfimmi sanaartornerup ilusaa ilaqutariit ataasiakkaat illuinik siammasissunik toqqammaveqarpoq. Illut pingaarnertut sissap kujamut sammisup sinaani inissisimapput. Nunaqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illut 30-t missinginut naapertuuppoq.
Tasiusami inuussutissarsiutit pingaarnerit tassaapput piniarneq qaleralinnillu aalisarneq kiisalu qullukkiorneq. Nunaqarfiulli tunisassiorfia taamaallaat qerititsiveqarfittut atorneqarpoq. Tasiusami umiarsualivik sissarsuaqarpoq 5,5 meteritut takitigisumik 2,5 meterisullu itissusilimmik talittarfittalimmik. Puttasuniit imartamut 400 meterisut takitigisoq umiarsualivittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Tasiusami suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Upernavik Seafood A/S, Pilersuisoq A/S, Illu sullivik, Nunaqarfiup nakorsitarfia, Kommunip allaffia, ammerivik, amernik nutaanik tunitsivik namminersortoq, Nukissiorfiit, eqqaavilerisoq namminersortoq aamma atuarfik. Taakkua saniatigut takornariaqarnermut tunngatillugu inuussutissarsiutinik ingerlatsisoqarpoq. 2015-imi Upernaviup pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.
Inuussutissarsiutinut sanaartorfissaqanngilaq.
Helistop-i nunaqarfiup avannaatungaaniippoq, aqqusineqanngilarli. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imatigut angallatit, qimussit snescooterillu.
Aqqusineq pingaarneq nunaqarfik kangianiit kimmut napillugu ingerlaarpoq. Tassanngaanniit minnerusunik avalequteqarpoq. Ataatsimut isigalugu aqquserngit imminnut atanerulernissaat pisariaqartinneqarpoq – nutaat aqqusernillu pitsaanersut.
Nukissiorfiit teknikkimut tunngasut ingerlannerat isumagisaraat, innaallagiaq, kiassarneq aamma imermik pilersuineq. Imermik pilersuineq tatsinit imeqarfiusuniit, imaluunniit nilaat aatseriarlugit maqitsisarfinniit imertartornikkut ingerlanneqartarpoq. Tasiusaq eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq illu sullivik eqqaassanngikkaanni, imerlu illulerinermiit igitaq, pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq, unnuaanerani eqqakkat tummeraasiniit sisoortitsivilinniit imaanut iginneqartarput. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Kommunip allaffia 2002-mi sanaajuvoq, illumilu tassaniipput nunaqarfimmi susassaqartitsiviit aamma nunaqarfiup nakorsiartarfia. Illu sullivik iggavittalimmik inersuaqarpoq, anartarfeqarluni, uffarfeqarluni mikisumillu errorsisarfeqarluni. Taassuma saniatigut utoqqarnut marlunnik inissiaqarpoq, aaqqissuussaasumillu angerlarsimaffimmi ikiorteqarluni. Meeqqanik paarsisarneq ulluunerani paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.
Nunaqarfimmi meeqqat atuarfiat, Tasiusap Atuarfia 2011-mi allissuserneqartoq, 42-t missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9. klassimut.
Tasiusami illut tallimat eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: B-81, B-83, B-89, B-102 aamma B-202 ilaatigullu taakkua ilagaat handelip illuutitoqai.
Illu sullivimmi inersuaq nunaqarfiup katersortarfiatut atuuppoq, annermillu nunaqafimmi kulturikkut inuunermi, peqatigiiifeqarnermilu, sinaakkutaalluni. Sunngiffimmi ingerlatat allat pinngortitamut avatangiiserisamut attuumassuteqarput.
