Qaanaaq

Amerikap nunavittaanut qanittumik inissisimanerata kingunerisaanik, tamatuma eqqaa ukiuni tusindtilippassuarni Nunatsinnut ikaararfiusarsimavoq – kingullermik ukiut 130-t missiliorlugit matuma siornagut, taamani inoqutigiit Inuit Akilinermeersut tamaanga nunasimmata.

Qaanaaq 1953-mi tunngavilerneqarpoq, nunaqarfigineqaraluartumut Uummannamut (Dundas) taarsiullugu, aamma Thule-mik taaneqartarsimasumut latinerit taaguutaat ”Ultima Thule”, isumaqartoq ”nuna ungasissumiittoq ilisimaneqanngitsoq”, atsiullugu. 1909-mi ajoqersuiartortitsiviliortoqarpoq, 1910-milu ilisimasassarsiortartut marluk Knud Rasmussen aamma Peter Freuchen tamaani niuertoqarfik siulleq pilersippaat. 1943-mi silasiorfeqarfik Pituffimmi pilersinneqarpoq, Uummannap (Dundas) kujataatungaani, 1951-milu illersoqatigiinnissamut isumaqatigiissusiortoqarnerata kingorna Thule Air Base sananeqarpoq – tamaanngaanniit 2 km missiliuinnarlugit ungasitsigisumi. Isumaqartoqarsimavoq, sakkutooqarfiliortoqarnera innuttaasut tamaani piniarnermut periarfissaannik, annikillisitsissasoq, 1953-milu qallunaat oqartussaasui aaliangerput nunaqarfiup innuttai pinngitsaalillugit Qaanaamut – 130 km missiliorlugit avannarpasinnerusumut – nuutinneqassasut. Innuttaasut affaat missiliorlugit inuit 116-it Qaanaamut nuupput, sinneri Qeqertarsuarmut, Kangerlussuarmut Qeqertanullu nuuttut.

Qaanaap Kommunerisimasaa nunasiatut inissisimaannarpoq, 1960’kkunni kitaani kommunit aaqqissuussaanerannut ilanngutsitinneqarnissani tikillugu.

Illoqarfik sivinganermiippoq, qaqqaniit sissap tungaanukaartumi, kuunnit marlunnit avinneqarsimasumi. Illuliorfiusimasut immikkoortut marluupput, Piniartut Illoqarfiat taartaallutik illulianik illutalik, sissap killinganiittoq, aamma Qallunaat Illoqarfiat, aqqusernup sisamiit qummorluinnaq sammisup killingani napparneqarsimasoq. Qallunaat illoqarfianni sananeqarsimapput, pisiniarfik, atuarfik, oqaluffik napparsimavillu. Qaanaaq kingusinnerusukkut kimmut alliartulersimavoq, 1980’kkullu kingorna kuup illuatungaani annertunerusumik illuliortoqarpoq. Illoqarfimmi sanaartukkat kingulliit ilagaat utoqqaat illuat kangianilu illuliat, napparsimaviup heliportitpoqqallu eqqaanni. Kingullerpaatut sananeqarsimapput utoqqaat illuat, atuartut inaat aamma illoqarfiup kangiatungaani illuliat, napparsimaviup heliportitoqqallu eqqaanni.

Illoqarfiup sumiiffimmi illoqarfittut inerartornera ingerlateqqinneqassaaq, pisortat pilersuinerat namminersortullu sullissineri pingaarnerutillugit – pingaartumik illoqarfiup pioreersup iluani. Siunissami illoqarfiup alliartornissaa avannamut kimmut ingerlassaaq, nunaminertanik illuliorfissanik immikkoortitsivioreersimasumi, immaqalu aamma nunarsuup kajungerisaanik misissuiviup eqqaani. Illuliorneq oqimaalutarneqassaaq siunniussani immikkortuni assigiinngutsini pisariaqartitsineq aallaavigalugu, pitsaassuserlu issittumi pissutsinut naleqqutissaaq. Pilersaarusiornermi aammattaaq aalisarnerup annertusarneqarnissaanut periarfissat, takornarianillu inuussutissarsiuteqarnerup – piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup saniatigut – illoqarfiup annertunerpaamik isertitaqarfigisartagaata, pingaartinneqarnissaat. Inuussutissarsiutitoqqat nunaminertat annertuut atorlugit tapersersorneqassapput, nutaanillu aallarnisaasut, inuussutissarsiutinut mikinerusunut tunngatillugu, sinaakkusiortoqarneratigut pitsaanersunik periarfissinneqassapput.

Kommunip takorluugai pingaarnerit anguniagaalu tassaapput, innuttaasut namminneerlutik kissaatigisaannut tunngatillugu, tigussaasumik ineriartortinnerisa aqunneqarneranni sakkussat. Taamaattumik pineqartut, kommunip illoqarfiinut nunaqarfiinullu assigiinngitsunik iluseqarlutik, saqqummerput:

suliaqarfik_qaanaaq.pdf (54 KB)

1/1 2017 Qaanaaq 623-inik kommunip innuttaasa 6 %-ngajaanik inoqarpoq. Ukiuni kingullerni qulikkaani nikeqattaartarluutik qaffariartorsimapput. Illoqarfik 1980-imi 409-inik inoqarpoq ukiorlu 2000 665-iullutik tamatumali kingorna annikinnerusumik appariaateqalaarsimallutik.

Iloqarfimmi innuttaasut ukioqatigiiaanut agguaassimanerat ataatsimut isigalugu Nunatta sinneranut assinguvoq, taamaattorli nuna tamakkerlugu agguaqatigiisitsinermiit 35-niit 44-nut ukiullit marloriaatingajaapput, meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu ikinnerusut.

Qaanaami illoqutigiit 2017-mi 225-uupput, tassa agguaqatigiisillugit Qaanaammi illoqutigiinni ataatsini inuit 2,8-it najugaqarput.

Qaanaami illuliat amerlanerpaartaat tassaapput ilaqutariit ataasikkaat illui, taakkualu amerlanerssat Uummannamiit (Dundas) nutsertoqarneranut atatillugu sananeqarsimapput. Ulloq 1. Januaari 2010 Qaanaami inissiat 266-upput, taakkua 82 %-iisa missingi ilaqutariit ataasiakkaat illoraat (219-it) 14 %-illu tassaapput illut uigulukutsut (38-it). Sinneruttut 4 %-it sumut tunnganersut nalunaarutigineqanngilaq. Piffissami tamatumani, Qaanaami 18-nik ilinniartunut inissiaqarpoq, sisamanillu utoqqarnut naleqquttunik inissiaqarluni. Utoqqaat illuat 13-inut inisssaqarpoq, allilerneqarneralu ingerlanneqarluni.

Illoqarfiup avannamut kippasissuani nunaminertamik illuliorfissamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, illoqarfiulli pioreersup iluani nutaanik illuliornissamut periarfissat annikipput. Illoqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 105-t naapertuuppoq. Nutaanik illuliortoqarnissaa, teknikkikkut pitsanngorsaasoqarnissaa, iluarsartuussisoqarnissaa, illunillu pioreersunik isaterisoqarnissa, kiisalu Piniartut Illoqarfianni taartaallutik illuliat atorneqarnerisa allanngortinneqarnissaat, pisariaqartinneqarluinnarput, assersuutigalugu inuussutissarsiutinut mikinerusunut aamma allilerinermi periarfissanut. Nutaamik illuliat qanoq ittuunissaat nalilersuiffigineqartariaqarpoq, inuusuttut, utoqqaat innarluutillillu pisariaqartitaat aallaavigalugit. Illut amerlasuut ataatsikkut suliaasimammata, sanaartukkallu nutaanerusut naleqqiussinermi ajornerummata, naatsorsuutigineqarpoq annertuumik ataatsikkorsuaq iluarsartuussinissamik pisariaqartitsisoqalissasoq. Tamatumunnga atatillugu ajornatorsiutaavoq, Namminersorlutik Oqartussat inissianik quleriaanik iluarsartuussinissaq pingaarnerutillugu pilersaarusiorsimanerat.

Illut amerlanersaat kalaallit pisarnerattut qalipaatigissaartut, qaliaasalu sivinganeri assigiimmik sammivillit, aammattaaq sanaartukkat nutaajunerusut pioreersunut nalequssarneqarsimallutik.

Piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq Qaanaap eqqaani qangarsuaaniilli inuussutissarsiutaavoq, aalisarneq inuussutissarsiutinut tapertaralugu ingerlanneqartartoq. Maannakkorpiaq sulissutigineqarpoq Qaanaami qaleralinnik tunitsiviup, Royal Greenland-imit tiguneqartumik tunisassiorfittallip, Thulefonden-ip akiligaanik qerititsivittalergu, ammaqqinneqarnissaa, ilaatigut tamaani aalisarnermi qaleralinniarnermilu pisassanik killilersuisoqannginnera, imaluunnit peqassutsip ilisimaneqannginnera pissutigalugu.Tamatumunnga tunngatillugu umiarsualivitsigut pitsanngorsaasoqarnissaa pisariaqartinneqariartuinnarpoq, toqqorsiveqarnermilu periarfissat Qaanaami aalisarnerup ineriartortinnissaanu unammillernarlutik.Talittarfeqanngilaq aalajangersimasunik atortulersukkamik taamaammallu umiarsualiveqarnikkut oqartussaasussanik toqqaasoqarsimanani.

Illoqarfimmi innussutissarsiuteqarfiit illoqarfiup qeqqaniipput, makkuusut: ujaraaqqerivik, nalunaarasuartaaserivik aamma nunarsuup kajungerisaanut misissuivik, inuussutissarsiutinik ingerlatsiviit sissamut qanittumiipput akuleriiaarlutik inissinneqarsimasut, containererpassuarnik toqqorsivillit. Taakkununnga ilaapput suliffeqarfeeqqat sissap killingani, illoqarfiup ungataaniittut. Sikuunerata nalaani qaanngoq aamma atorneqartarpoq ilitsivittut umiatsianillu inissiivittut.

Ingerlatsiviit annerusut marluk – suliffiusinnaasunut sanilliussinermi (kisitsisit 2010-meersut) – pisortat allaffissornerat aamma sullisiviit (128-it, 246-nit), niuernermik iluarsartuussinermillu suliffeqarfiit (61-it, 246-nit). Ingerlatsiviit allat ukioq kaajallallugu 20-it ataallugit sulisoqarput. 2015-imi Qaanaami suliffissaaleqineq Avannaata Kommuniani qaffasinnerpaavoq. Qaanaap illoqarfiani 22 %-iuvoq kiisalu nunaqarfinni ataatsimut isigalugu appasinnerulaarluni (17,8 %). Taamaattumik kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) kiisalu nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %)-iussumiit qaffasinnerujussuulluni.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 3000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Takornariaqarnerup pingaaruteqarnera ukiuni kingullerni qaffakkiartuaarsimavoq. Takornariat ukiukkut qimussiunneqarnissamik neqeroorfigineqartarput qamutit qaavini tuperluni unnuinertalimmik, aasaanerani angallatinik angalaarnermik, illuaqqamiit illuaqqamut pisuttusarnernik imalunniit. aamma Piluip Nunaani 1021 meterinik portussusilimmi pisuttarnermik. Angallavigisani pinngortitaq qanimut misigineqartarpoq: nuna, sermit iigartartut uumasut soorlu puisit, aarrit, timmiarussallu. Illoqarfik akuttunngitsunik ilisimassarsiorluni takornariartaatinik tikinneqartarpoq, amerlanertigut Qeqertapaluumik takusaasunit. Tamakkua saniatigut Qaanaap ilisimaneqaatigaa, illoqarfinni piniartoqarfiusuni, avannarlersaanini, kalaallit qangarsuaaniilli kulturiata nukittuffiani, inngerutitoqqat, qajartoriaatsit, inuiaassutimilu atisanik assukkersorluni erinarsoqatigiinnerit takunissaannut periarfissaqartarlutik.

Nunatsinni pissutsit aallavigalugit Qaanaaq aqqusineqarpoq, kisianni pitsaanngilluinnartunik asfaltigaanngitsunik. Illoqarfik aqqusineerarpaaloqarpoq, imminnulli aaqqissuussamik atasutut oqaatigineqarsinnaanngitsunik.

Qaanaaq Nunatsinni illoqarfiit tikikkuminaannerpaat ilagaat, illoqarfilli mittarfeqarpoq, 2001-mi atorneqalersumik. Mittarfik illoqarfiup kangiatungaaniippoq 3,5 km-nik ungasissusilimmi 900 meterinik takissuseqarpoq ujaraaqqanik qalligaalluni. Air Greenland-imit kiffartuussivigineqartarpoq Kangerlussuakkoorlugu (Upernavik aqqusaarlugu). Mittarfimmiit illoqarfiup tungaanut aqqusineqarpoq, aputip aattornerata nalaani akutsunngitsunik qarsutsinernik ajornartorsiuteqartartumik.

Angallannermut Ataatsimiititaliarsuup 2011-mi isumaliutissiissutimini Qaanaap mittarfiata matuneqarnissaa siunnersuutigaa, siunissami ilaasussat Thule Air Base-miit helikoptere atorlugu timmisartunneqartalerseqqullugit – soorlu Qaanaap Mittarfiata 2001-mi ammarneqarnera sioqqullugu taamaattoqartartoq. Tunngavilersuutigineqarpoq aningaasartuutaasartut annertuut sipaarneqarsinnaanerat, taamaaliortoqassappalli pisariaqartinneqarpoq, Amerikamiunik isumaqatigiissuteqarnissaq, matumani ilaallutik illoqarfimmi sakkutooqarfimmilu unnuiffiusinnaasunut tunngasut. Avannaata Kommunia pisariaqartitsineq, pilersaarusiorfiup ingerlanerani qulaajaaffigeqqaassavaa, taamaaliortoqareerpallu aatsaat, allannguutaasinnaasut pisariallit pilersaarusiornermut ilanngullugit.

Qaannaami angallannermi periarfissat pingaarnerit tassaapput timmisartoq atorlugu, qimmussimik pujortuleeqqamillu angallassinerit. Aasaanerani nunaqarfinnut angallassineq pujortuleeqqat atorlugit pisarpoq, ukiuuneranilu helikopterit, qimussit imaluunniit snescooterit.

Qaanaaq Nunatsinni illoqarfiit umiarsualiveqanngitsut aapparaat, umiarsualiviliornissamullu periarfissat ajornakusoorput ikarloqarnera pissutigalugu, taamaaliortoqassappat angallatit ingerlaarfigisinnaasaanik qaartiterisoqarnissaa pisariaqassammat. Taamaattumik ullumikkut usingiarnermut usilersornermullu atatillugu prammit atorneqartarput, tamannalu pissutigalugu, suliaq ulluni arlalinni ingerlanneqarsinnaasarpoq. Qaanaaq imaatigut tikineqarsinnaasarpoq Juulimiit Septembarimut, piffissalli ilaanni qaammammi ataasiinnarmi. Royal Arctic Line illoqarfimmik pilersuisuuvoq. Toqqorsiveqarniarnermi periarfissat annikitsuinnaapput.

Innaallagissamik, kiassarnermik imermillu pilersuineq Nukissiorfiit isumagisaraat. Innaallagissamik pilersuineq innaallagissiuut diesel-itortoq atorlugu ingerlanneqarpoq, aammattaaq illoqarfik sillimmataasumik innaallagissiuuteqarpoq. Kiassarneq, kiassaatit innaallagiatortut innaallagissiorfimmiillu kissaq sinneruttoq, illoqarfiup sananeqarneranut atatillugu pilersinneqartoq, atorlugu pisarpoq. Qaanaap illoqarfiata kimmut immikkootortaa olie-fyret atorlugit kiassagaavoq. Aasaanerani imermik pilersuineq nunap qaavata erngi atorlugit pisarpoq, ukiuuneranilu nilannik aatsitsineq, imeq ruujorit oqorsakkat innaallagiarlu atorlugu qerinaveeqqusersukkat, biilersuit imermik assartuutit, maqitsisarfiillu, atorlugit ingerlatinneqartarpoq. Imermik pilersuineq ullumikkut atuinermut naammalluarpoq, ikaarsaariartoqalersilluguli imermik pilersuineq tatiginarunnaartarpoq. Illoqarffiulli innuttai amerlasuut namminneq atugassaminnik nilattartarput.

Eqqaavilerinermut tunngasut tassaapput ulluunerani uunnuakkullu eqqakkat, illoqarfilli eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq. Taamaattumillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqarpoq, tamannalu ajornartorsiutaavoq innuttaasunullu ajoqutaalluni. Ulluunerani eqqakkat katersorneqartarput, eqqaavimmilu ammaannartumi ikuallanneqartarlutik, naak eqqakkanut ikuallaaveqaraluartoq (aseqqukumik). Anartarfiit imaannik eqqaasarneq ajornartorsiutaavoq, puussiat kajortut ataatsimut katersorneqartaramik , avammut kuuffeqanngitsumi. Unnuaanerani eqqakkat siusinnerusukkut imaanut kuerarneqartarsimagaluarput sikumulluunnit ingerlanneqarlutik. Eqqakkat naajuitsunik tunngavillit (kemisk) tamakkununnga ilitsivissiami katersorneqartarput.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa, illoqarfiullu avannamut kangiatungaani sakkortusaaveqarluni taakkununnga atasunik illutalimmik. Illoqarfiup qeqqaniippoq Nunarsuup kajungerisaanik misissuiffik, nunarsuup kajungerisaanut uuttuutitalik. Misissuiffik allamut nuunneqarsinnaasuuppat, nunaminertaq illoqarfimmi ingerlatanut allanut atorneqarsinnaalissagaluarpoq – soorlu illulianut nutaanut – aammalu ataatsimut isigalugu illoqarfiup ataqatigiinnera annertunerusoq pilersinneqarsinnaalissagaluarluni.

Minnerunngitsumik illoqarfiup tankeqarfia illoqarfiup qeqqani inissinneqarsimavoq, illuliorfiusumut qanittumi.

Sissaq tassaavoq, Qaanaami illoqarfimmi inuunerup qiterisaa, tamaani innuttaasut imminnut naapittarput. Qitiusumik ingerlatsiviit pisortallu ingerlatsiviisa amerlanersaat tulattarfiup eqqaan, illoqarfimmilu kangillersaallutik, inissisimapput, ilaatigut makkuusut, pisiniarfik, timersortarfeeraq, katersugaasivik, qitiusumik peqqissaaveqarfik, atuarfik, atuartut angerlarsimaffiat, meeraaqqerivik aamma utoqqaat illuat. Illoqarfiup hotelituaa inissisimavoq, kippasinnerusortaani illuliorfiusimasumi, qulinik initaqarpoq neriniartarfittaqarlunilu, taassuma saniatigut illuinnarni, illuaqqani, tupernilu unnuinissamut periarfissaqarpoq.
Takornarianut allaffiup illutaqatigaa Ultimo Thule Husflidsprodukter, ilaatigut puisit amiinik tunisassinik, tupilannik, nannut niaquusianik, uumasut kigutaat, saarnit, tuttullu nassui atorlugit, sanaluttartut tamaanimiut sanaavinik, nioqquteqartarfik. Ultimo Thule-p kusanartuliai Nunarput tamakkerlugu pisiarineqarsinnaapput. Takkuali tamarmik piffissami sivisuumi matoqqasinnasarput.

Illoqarfiup meeqqerivia illoqarfiup kippasinnerusortaaniittoq, meeqqanut 34-nut inissaqarpoq, meeraaqqerivillu meeqqanut 12-nut. Qaanaap Napparsimavia, Peqqinnissaqarfik Avaannata ilagisaa, illoqarfiup qiterpasissuaniippoq.

Naggataatigullu illoqarfimmi illu sulliveqarpoq, tamanut ammasumik uffartarfittut errorsisarfittullu atuuttumik. Illu sullivik illumut amernik suliarinnittarfimmut atatillugu sanaajuuvoq.

Atuarfik Avanersuup Atuarfia 120-it missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 10. klassit tikillugit. Illoqarfiup atuakkanik atorniartarfia atuarfimmiippoq, aammattaaq atuarfimmut atasumik atuartut angerlarsimaffeqarput, atuartunut nunaqarfinneersunut 20-nut inissalimmik. Illoqarfimmi aammattaaq inuussutissarsiutinut ilinniarfeqarpoq (Piareersarfik), aftenskoleqarluni sunngiffimmilu ilinniartitsinermik aaqqissuusisoqarnikuulluni (fritidsundervisning), kisianni atuartut sunngiffimmi aaqqissuussivigineqanngillat. Piareersarfimmut tunngasumik, atuartut inaannik nutaamik, illoqarfiup kangiatungaani sanasoqarnikuuvoq.

Katersugaasiviup illutaa (B-252) – Knud Rasmussen-ip Peter Freuchen-illu pisiniarfigisimasaat, Uummannammit (Dundas) nuunneqarnikoq – eriagisarialittut toqqagasimavoq. Piniartut illoqarfianni illut taartaasussatut sanaat, illullu ataasiakkaat, eqqissisitassatut imaluunnit eriagisassatut naliliiffigineqartariaqaraluarput. Tamanna aamma Dundas-imi illunut, kommunimit pigineqartunut, sakkutooqarfiulli iluaniittuni asimiittunut, tunngavoq.

Qaanaap Katersugaasivia Thule-p Niuertoqarfiani, Uumannami Dundas-imiittumi 1910-mi sananeqarsimasumi, kingusinnerusukkulli Qaanaamut nuunneqarsimasumi pilersinneqarsimavoq. Illu taanna oqaluttuassartalik, Knud Rasmussen-ip Peter Freuchen-illu ”Thule-mi ilisimasassarsiortarnerit” arfineq marluk tusaamasaasut pillugit atuakkiaasigut, ilisimaneqalerpoq. Aamma taamaappoq oqaluffimmut tunngatillugu, tassami oqaluffiup eqqaa sanaartorfiunikuuvoq, tamatuma eqqissinartuunera, oqaluffiullu igalaviniit isikkivik attatinnarumallugu. Iliveqarfik illoqarfiup kangiatungaaniippoq, taakkungalu qaammaqqusersukkamik aqqusineqarpoq.

Illoqarfimmi kangillerpaallutik – sissamut qanittumi – inissisimapput katersortarfik peqatigiiffinnit ingerlatarineqartoq aamma timersortarfeeraq – Innuttaasut Illuat. Timersortarfeeqqamut atasumik sunngiffimmi klubbeqarpoq (fritidsklub). Kommuneplanimi kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatat tamakkua ilarpassuisa allilerneqarnissaannut inissaqartitsisoqarpoq, taakkununnga aamma ilaavoq arsaattarfiliornissaq kiisalu timersortarfeeqqap tallinissaa.

Nunaminertat qimmeqarfiusut inissinneqarsimapput illoqarfiup kitaatungaani sissaq sinerlugu, illoqarfiup kangiatungaani ivigaqarfinni aamma ukiuunerani illoqarfiup saavani qaanngoq atuarlugu (sikumilu).