Innaarsuit nunaqarfiuvoq Upernavimmiit 46 km.-it missaanni avannarpasitsigisoq 166-inillu innuttaqartoq (2017). Innaarsuit isumaqarput ”qaqqajunnat sivinngaarissut”, sumiiffik inoqalerpoq 1910-12. Innaarsuit 1950-ip tungaanut 30-aannarnik innuttaqarput, tamtumali kingorna amerliartuaarusaaginnarsimapput.
Nunaqarfik, umiarsualivik pinngortitamit pilersitaasoq, qeqertap kimmut sammernganiittoq, umiatsiaaqqat angallatillu mikinerusut anorimut oqquillutik uninngavigisinnaasaat, qiteralugu alliartorsimavoq. Umiarsualivik nunaqarfiup inuussutissarsiuteqarfiani, qiterisaanilu annertunngitsumi ataatsimut sullissivittalimmi, inissisimavoq. Umiarsualivik, qitiusumiillu sullissiveqarfik ungaqqullugu, ilaqutariit illui siassimallutik inissisimapput.
Nunaqarfik naqinninnguup naqqarpiaani inissisimavoq, tamaanneralu ukiorpassuarni nunaqarfiup alliartorsinnaaneranik killiliisuusimavoq. Ukiualuilli matuma siornatigut nunaqarfik napillugu aqquserniortoqarsimavoq, taamaalilluni nunaqarfiup immikkoortui marluusut akunnerminni pitsaanerusumik attaveqarsinnaalersillugit.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.
Nunaqarfiup inuussutissarsiornera, Upernaviup nunaqarfiini allanisuulli, aalisarnermik, inuussutissarsiutinillu tamatuma malitsigisaanik, toqqammaveqarpoq, nunaqarfik periarfissaqassaaq aalisarnerup imminut akilersinnaasumik ingerlasup ineriartortinnissaanut, tunitsiveqarneq immaqalu aamma takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarneq, annertusillugit. Ataatsimut isigalugu kissaatigineqarpoq angallannermi periarfissat pitsaanerulernissaat – Natiup Iluanut aqqusineqalernerata inuussutissarsiornermi pissutsit pitsaanerulersissavai. Eqqaavissuaq naleqqutinngitsumik inissisimavoq nuunneqartariaqaraluarlunilu, nunaqarfiullu iluani eqqakkat sanaartornermilu atortukut sumi tamaani takussaapput.
Tamatuma eqqaa pitsaasumik piniartoqarfiuvoq, nunaqarfiullu piniartoqarfittut kultureqarnera paarilluaannaqqunaqaaq. Nunaqarfik kissaateqarpoq ataatsimoorluni ingerlatsivinnik amerlasuunik pilersitsoqarnissaanik, tamakkualu nunaqarfimmi nunaminertani inissaqarsinnaasariaqarput.
Ataatsimut isigalugu ukiut 40-it ingerlaneranni qaffakkiartuaarusaarsimallutik 1977-imi innuttaasut 72-iupput taamaalillunilu marloriaataa sinnerlugu 2017-imi amerleriarsimallutik 166-nngorlutik.
Nunaqarfiup qeqqani nutaanik sanaartorfissat killeqarput, tamaanimi pingaaruteqarpoq, sanaartorfissap sinneruttup, siunertanut ataatsimut ingerlatsivissanut atorneqarnissaat. Nunaminertamik illuliorfissamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, tassanilu illuliorfissatut sinneruttoq illunut 25-nut naammappoq.
Innaarsunni illut pitsaassusaat, tamatuma eqqaani nunaqarfinnut allanut sanilliullugu qaffasissutut oqaatigineqarsinnaavoq, tamannalu ukiuni kingullerni qaleralinniarnerup pitsaasumik ineriartorsimanerata erserneraa.
Innaarsunni innussutissarsiorneq piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarnermit sunnigaavoq, qaleralinnillu tunitsivik inuussutissarsiornermi pingaarnerpaatut isigineqarpoq. Innaarsuit tassaapput Upernaviup pigisaani nunaqarfik, piniarnerup aalisarnerullu isertitatigut sunniuteqarnerpaaffigisaa. 2001-mi tunisatigut isertitat, isertitat tamakkerlutik katinnerisa 43,2 %-risimavaat.
Innaarsunni umiarsualiveqarfik sissarsuaqarpoq, 9 meterisut takitigisumik talittarfittalimmik, immallu itissusia 2 meteriuvoq. Ullumikkulli talittarfiusoq tunisaasartut annertussusiannut, pisanillu avammut nioqquteqarnermut sanilliullugu, annikippallaartutut isumaqarfigineqarpoq. Pissutsit taamaanerat suli annertunerulerpoq, KNI Pilersuisup umiarsuit attartukkat siusinnerusukkut takuneqartartuniit anginerusut atorlugit, nunaqarfinnik pilersuinermik ingerlatsilerneratigut. Talittarfiup avataatunga aamma talittarfiup eqqaanittoq nunaminertaq ilanngullugu umiarsualiveqarnikkut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Suliffeqarfiit makkununnga tunngassuteqarput, atuarfik oqaluffiuutigisoq, kommunip nunaqarfimmi allaafia, illu sullivik, nunaqarfiup nakorsiartarfia, quersualerineq, Pilersuisoq aamma Upernavik Seafood A/S. Aammalu takornarialermik inuussutissarsiutit. 2015-imi Upernaviup pigisaanni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 1.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Helistop-i nunaqarfiup avannaaniippoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.
Nunaqarfik ataatsimik pingaarnermik aqqusineqarpoq, umiarsualivimmiit inuussutissarsiuteqarfimmiillu, nunaqarfiullu qeqqaniit, najugaqarfiusorlu kangerleq aqqusaarlugit, eqqaavissuaq helistop-ilu saneqqullugit avannamut kimmut iliveqarfimmut isulittoq. Ungasinnerusoq eqqasaatigalugu kissatigineqarpoq aqqusineq iliveqarfimmiit nunaqarfiup qeqqanut ilaneqassasoq, taamaalilluni nunaqarfik kaajallassimatilerlugu, taamaalilluni najugarfiit avannamut kitaaniittut ajornaannerusumik tikinneqarsinnaangorlugit
Innaarsunni teknikkimut tunngasut Nukissiorfinniit ingerlanneqarput, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Innaallasagissamik pilersuineq nunaqarfiup innaallagissiorfianiit dieselimik tunngavilimik ingerlanneqarpoq, kiammillu pilersuineq oliefyr-it atorlugit. 2002-mi imermik maqitsisarfiit nutaat pingasut pilersinnerannut, tunisassiorfimmullu imermik attaviliinermut atatillugu, erngup aqqutaanik 750 meterinik takissusilimmik ikkussisoqarpoq. Imermik pilersuineq nunap qaavata ernganik tunngaveqarpoq. Unnuaanerani eqqakkanik isumaginninneq puussianik katersuinikkut pisarpoq, unnuaanerani eqqakkat tummerisaaniit sisoortitsivilinniit imaarneqartartunik.
Nunaqarfimmi ataatsimoorluni sullissivit tamarmik qitiusumi inissisimapput makkuusut, illu sullivik, immikkoortortap allaffia, nunaqarfiup nakorsiartarfia, oqaluffik atuarfiuutigisoq. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.
Meeqqat atuarfiat Fiilimuup Atuarfia 25-it missaannik atuartoqarpoq taakkulu 1. – 8. klasse-nut agguataarsimallutik.
Illu B-489 nunaqarfiup qeqqaniittoq eriagisarialittut toqqarneqarsimavoq.
Innaarsuit katersortarfeqanngillat, kisianni oqaluffik atuarfiuutigisoq ataatsimiittarfittut, susassaqartitsivittit assigisaanullu atorneqartarpoq, nunaqarfiullu kulturikkut sunngiffimmilu inuuneranik pingaarnertut sinnaakkutaalluni.
