Arfininnggorneq ulloq 17. juni 2017 karrani qaqqaq nakkaappoq. Qaqqap nakkaanneranit tassaarnersuarmik aallartitsivoq. Taamaattumik Illorsuarmi aamma Nuugaatsiami najugallit najugaqarfinnut allanut inisseqqinneqarallarlutik.
Pssissutissanik annertunerusunik pisorukkaanni Pinngortitamut aamma Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmut innersuussisoqarpoq: upalungaarsimanissamut_tunngatillugu.pdf (260 KB)
Illorsuit qeqertap angisuup avannamut-kangimut sissaaniippoq, Uummannamiillu 100 km missiliorlugit ungasissuseqarluni. Nunaqarfik sivingaajaamiippoq qaqqanit portusuunit ungaluneqarsimasumi, tamannalu pissutigerpiarlugu immikkoortunut marlunnut avissimalluni – avannarleq qulit missiliorlugit illutaqarpoq, kujallermiippullu ingerlatsiviit illullu. Avannamut sammisumik inissisimanera qaqqallu portuneri pissutigalugit, seqineq takuneqarsinnaajunnaartarpoq Oktobarip 11.-aniit Marsip 4.-ata tungaanut.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Illorsuarni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Allilerisoqassappat tamanna kujammut sammisumik pisariaqarpoq. Anguniagaq tassaavoq, aalisarnermi takornariaqarnermilu inuussutissarsiutit nangittumik inerisarneqarlutillu nukittorsarneqarnissaat, ilaatigut tamatigoortumik tunisassiornikkut aalajaatsunillu sulisoqarnikkut, kiisalu kulturip uumasup illullu eriagisariallit takornariaqarnermi siunertanut atorneqarnerisigut. Aammattaaq nunaqarfimmi angallannermi periarfissat illullu isumannaallisarneqartariaqarput nunap ilusaa pissutigalugu, ataatsimoorlunilu ingerlatsivinnik pilersitsisoqarluni, innuttaasunut atugassarititaasut pitsaanerulersinniarlugit.
2017-ip aallartinnerani Illorsuarni 67-inik inoqarpoq. Innuttaasut amerlassusaat 19997-miit 1987-imut 148-niit 108-inut appariarsimapput, tamatumali kingorna 1999-ip tungaanut qullariartoqqilerlutik taamani nunaqarfik 147-inik innuttaqarmat. Taamanikkumiilli kisitsisit appariartuaarrusaarsimapput. Siunissami innuttaasut amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa.
Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2017-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 367-upput, katillugit 981-nik najugaqartullit. Tamaalilluni agguaqitigiissillugu illu ataaseq 2,7-inik innisimasoqarpoq soorlu aamma Uumannami taamaatoq. Illugineqartut tassaanerupput ilaqutariit ataasiakkaat illui. Illut amerlasuut iluarsaattariaqarput isatertariaallutilluunnit, ilullu arlallit torneqanngillat.
Nunaminertami illuliorfiusimasumi appasinnerusumi, toqqaviliorniarneq ajornakusoorpoq, nunaminertanilu sivinganerusuni akuttunngitsunik aput sisoortapoq. Nunaqarfiup avannarpasinnerusortaani sissaq nungujartorpoq, siunissami illunik aqqummillu navianartorsiortitsilersinnaasumik. Taamaattumik siunissami illuliortoqarnissaani tamanna eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Nunaqarfimmi sannartukkat arlallit inaarsarneri ajoquteqarput, ilaatigut atuarfik peqqissaavilllu. Naatsorsuutigineqarpoq nunaminertani illuliorfissani inissaq sinneruttoq naammalluartoq, tassalu illut 60-t missinginut.
Innuttaasut inuussutissarsiutaat pingaarneq tassaavoq aalisarneq piniarnerlu. Nunaqarfik marlunnik mikisunik tunisassiorfeqarpoq, qaleralinnik puisillu amiiniik tigooraasunik. Nunaqarfiup sissarsuaqarnera ikkattuaqqami prammi atorlugu aaqqitaavoq, angallatit sissamut talillutik usingiartarput, tamaanilu aamma amuneqartarlutik. Usingiaasartarfimmit/usinik niooqqaassarfimmit avammut piffik umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuisunit toqqarneqarsimavoq.
Illorsuarni – piniarnerup aalisarnerullu saniatigut - sullissiveqarfinnut attuumassutilinnik suliffissaqarpoq; pisiniarfik, atuarfik, kommunip ingerlatsivii allaffialu. Aammattaaq takornariaqarnermut tunngasunik ingerlatsisoqarpoq. Ummannap pigisaani nunaqarfinni arfineq marluusuni 2015-imi suliffissaaleqisut procentiat katillugu 6,7 %-iuvoq, tamannalu Ummannamiit (7,8 %) appasinneruvoq. Uummannami nunaqarfiit, kiisalu Ilulissani nunaqarfiit tamarmik 6,7 %-inik suliffissaaleqisoqarput, tamannalu Avannaata Kommuniani appasinnerpaavoq. Suliffissaaleqesut procentiat taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugumiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 7.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunaqarfiup helistop-ia nunaqarfiup kujataatungaani maninnersami sioraasumiippoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.
Nunaqarfik ataatsinik illineqarpoq, annersaa eqqarsaatigalugu avannaatungaaniit helistop-imut, kujataatunganilu eqqaavissuarmut, ataasikkaanik allanut sangunertaqarluni, ingerlasumik. ”Kussinersuaq”-mut aqqusineq ataatsimut isigalugu nungullarsimavoq aaqqissuuneqartariaqarlunilu. Taassuma saniatigut Illorsuit naatsuaqqanik aqqusineeraqarput.
Inaallagissiorfik tankeqarfillu sissamut qanittumi inissisimapput, sissarsuit avannaatunnginnguanni. Imeqarniarneq nilannik aatsitsinikkut pisarpoq, aasaaneranili nunaqarfiup avannaatungaani kuummiit imertartortoqartarpoq. Ulluunerani eqqakkat saviminikullu eqqaavissuarmi, nunaqarfimmit 500 meterit missiliorlugit kujasinnerusumiittumi katersorneqartarput, nunaannarmilu ikuallanneqarlutik. Unnuaanerani eqqakkat nappartani katersorneqartarput, unnuaaneralinu eqqakkanut tummeraasaniit ruujori saviminiusoq aqqutigalugu kuuaqqamut imaanut kuuttumut kuineqartarlutik. Imeq eqqagaq nunaannarmut kuutsinneqartarpoq. Tunisassiorfimmit igitassat sissamut ingerlatiinnarneqartarput. Nukissiorfiit tenikkimut tunngasut isumagisaraat.
Qaqqami kujataatungaaniittumi napparuteqarfeqarpoq. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Illorsuit pisiniarfeqarput, kommuni allaffeqarluni, illu sulliveqarluni, niviarsiamut nakorsiartarfeqarluni, katersortarfeqarluni oqaluffeqarlunilu. Aamma ataatsimoorussamik sannaveqarpoq. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.
Atuarfik nunaqarfiup kujasinnerpaartaaniippoq (Atuarfik Aaralik) 15-llu miss. Atuartoqarluni 1. – 9. klasse-nut agguarsimasunik kiisalu atuakkanik atorniartarfeqarluni. Atuarfimmi sunngiffimmi klubbinut assingusunik ingerlatsisoqartarpoq.
Illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (B-37) quersuaq – siusinnerusukkut pisiniarfik – sananeqartoq 1919, (B-40) quersuaq/aamaruutissaasivik sananeqartoq 1935, (B-42 quersuaq/napparsivik sananeqartoq 1906, (B-43) quersuaq sananeqartoq 1917 Nuussuarmiit nuutaq, (B-48) allaffik/ineqarfik sananeqartoq 1913 aamma (B-118 oqaluffik sananeqartoq 1923). Illut ataatsimuukannerlutik inissisimapput, quilu (B-44) – anartarfik 1886-meersoq ilanngullugu – sanaartukkanik avatangiisaasunik eriagisaqarfiulluni. Illut arlallit KNI-mit atugarineqarput.
Iliveqarfik nunaqarfiup kujataaniippoq, nunaqarfiulli arsaattarfia avannaatungaani sioraasumi pilersinneqarsimalluni.
Kulturikkut sunngiffimilu ingerlatat nalinginnaasumik katersortarfimmi atuarfimmilu ingerlanneqartarput.
