Illoqarfiit ilusaat
Kommunimi inuit najugaqassusaat imaappoq illoqarfiit sisamat aamma nunaqarfiit 23-it, katillugit 10.700 missaanni inoqartut. Illoqarfiit aaqqissuunneqarput Ilulissat pingaarnertut qitiusumillu allattoqarfittut inissilluni, kiisalu Uummannaq, Upernavik aamma Qaanaaq nunaqarfinnut illoqarfittut qiterisaqarfinngorlutik. Illoqarfiit nunaqarfiillu qeqertarsuup tunuata kangiatungaaniinnerupput, taammaatorli inoqarfiit avannarliit Qimusseriarsuup eqqaaniittut avinngarusimanerullutik.
Kalaallit Nunaanni Ilulissat takornariaqarnikkut angallannermi qitiusunut ilaapput ilaatigut Ilulissat Kangerluata avatinngua iluliarpassuaqarnini pillugu UNESCO-mit nunarsuarmioqatigiit eriagisaqarfiattut inissisimasoq pissutigalugu, tammanulumi qeqertarsuup tunuani nunap ilusaanik ilisisarnaasiisuummat aammalumi illoqarfiup qimmerpassui nunaqarfinnut sermimullu inunnik angallassisartut eqqarsaatigalugit. Kangerluup eqqaani takornariaqarneq Ilulissani Kangia pillugu Ilisimasaqarfiup ingerlaavartumik aaqqissuussinera aqqutigalugu. Kangia pillugu Ilisimasaqarfik nutaaq mittarfitoqqap eqqaaniittumiit pisuttutartarfiit kajortunik, aappaluttunik kiisalu tungujortunik qalipaatillit aallartiffiisa eqqaaniiippoq, kiisalu mittarfik nutaaq takinerusoq aamma umiarsuarmik takornariartaatinut tikikkuminarsaanerit atorlugit pissaaq, kiisalu kommunimi eqqaanilu takornariaqarnerup tamarmiusup pitsaanerusumik takoqqusaarutigineqarnera ilanngullugit. Aammattaaq pitsaanerusumik tikikkuminarneruneq kiisalu takornariaqarneq pillugu tusaamaasaassut pitssanerusoq taamaalillunilu illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqaanniittuni iluaqutaasumik tamanna kinguneqarniassammat.
Aammattaaq Ilulissat annertuumik ingerlalluartumillu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarfiuvoq, pingaarnertut qaleralinniarnermik raajarniarnermillu tunngaveqarluni ingerlasumik, kiisalu qitiusumik sullissivinnik arlalinnik tamaaniittoqarpoq, ilaatigut takornariarpassuarnik ukiut tamaasa tamaanga tikittartunik, sullissisartunik. Illoqarfik eqqamini sisamanik nunaqarffeqarpoq: Saqqaq, Qeqertaq, Ilimanaq aamma Oqaatsut katillugit 350-it misaanni inoqartut.
Uummannaq aamma Upernavik illoqarfiuput akunnattumik angissuseqartut kiisalu 1.100-it aamma 1200-it missaanni inoqartut. Uummannaq qeqertaasap Nuussuup avannaaniippoq Upernavilli avannamut qimusseriarsuup kujataatungaani inissisimalluni. Illoqarfiit marluusut taakku piniarnermik aamma aalisarnermik pingaarnertut inuussutissarsiuteqarput kisiannili aamma takornariaqarneq nipilersoqataalluni. Nunaqarfiit Upernavimmut atasut tassaapput: Innaarsuit, Kangersuatsiaq, Kullorsuaq, Nutaarmiut, Nuussuaq, Naajaat, Tasiusaq, Tussaaq, Upernavik Kujalleq kiisalu Aappilattoq katillugit 1.700-it misaannik inoqartut, kiisalu Ikerasak, Illorsuit, Niaqornat, Nuugaatsiaq, Qaarsut, Saattut aamma Ukkusissat Uummannamut atallutik katillugit 1.000-it missaannik inoqartut.
Kommunimi illoqarfiit minnersaat tassaavoq Qaanaaq. Qaanaaq kangerlussuup avannaatungaani inisisimavoq 600-nillu inoqarluni. Qaanaap ilisarnaatigai piniartoqarfiullunilu aalisartoqarfiugami, aammali takornariaqarnermik aamma inuuniuteqarluarluni ilaatigut qajartortitsisartut- aamma qimussersitsisartut, qaqqamut pisuttuartitsisarnerit, umiartuataarnerit, umiarsuarnik nuannaariartaatinik angalaarnerit, nunaqarfinnut tikeraarnerit assigisaallu sammineqarluarlutik. Aammaattaaq Qaanaaq Thule Air Base-mut illoqarfiit qaninnersaraat. Qaanaaq pingasunik nunaqarfeqarpoq (Savissivik, Siorapaluk aamma Qeqertat) katillugit 150-it missaanni inoqartut.
Innuttaasut nikerarnerat
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaata innuttaasa tallimararterutaasa missaat Avannaata Kommuniani najugaqarput, ulloq 1.1.2017 10.647-inik kommunimi illoqarfimmi sisamaasuni (70 %) kiisalu nunaqarfinni 23-ini (30 %) najugaqarlutik. 2007-miilli kommunimi nunaqarfinni innuttaasut 2 procentii illoqarfinnut nutsersimapput, tamannalu nuna tamakkerlugu ineriartornermut naapertuuppoq tassa nunaqarfiit inukkilartorlutik illoqarfiillu annikinnerusumik inuttusiartorlutik. Tamaana pivoq naak kommunimi innuttaasut ukiuni kingullerni qulini 584-inik ikileriarsimammata (5,2%), tamannalu Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissitsinermiit 1, 4 %-iusumit malunnaatilimmik annertunerulluni. Appaariaateqarneq annertunerusumik kommunip nunaqarfiini pivoq (423-inik ikilipput), minnerusumillu illoqarfinni (161-inik ikileriarlutik) – taammaatorli ukiuni kingullerni illoqarfinni nunaqarfinnilu annikinnerusumik innukkiartulaarsimaavoq 75-inik aamma 72-inik.
Siunissamut qimerlooraanni 2016-2030-mi innuttaasut amerlassusaat pillugu eqqoriaat tassaavoq Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu ukiuni tulliuttuni 15-ini innuttaasut 1.800-inik ikileriassapput. Ineriartornerulli assigiinngisitaarnissaa aamma ilimagineqarpoq tassa illoqarfiit ingammik Nuuk inuttaqassutsimigut amerlaeriarnissaat ilimagineqarmat. Tassunga atatillugu naatsorsuutigineqarpoq Avannaata Kommunianiit kommuninut allanut, ingammik illoqarfiit pingaarnersaannut Nuummut nutsertoqarumaartoq. Aamattaaq takukk nalunaarusiami killiffik pillugu paasissutissat.
Qaasuitsup Kommunerisimasaata suliniutaani '2016 prognosen'-mi naatsorsuutaavoq 2030-ip tungaanut nunap immikkoortuani 2.600-inik innuttaasut ikileriassaasut. Eqqoriaanermi illoqarfinnut nunaqarfinnullu immikkoortiterisoqanngilaq ilimagineqartariaqassaarli illoqrfinni nunaqarfinnilu siunissami ineriartornissami assigiinngittoqarsinnaanera kiisalu siunissami ineriartornerup ukiuni kingullerni pissutsit ineriartorsimanerannik aallaaveqartoq tassa Avannaata Kommuniani nunaqarfinni innuttaasut ikilartorlutik illoqarfinnut ssanilliullutik.
Ilulissani mittarfimmik pilersitsinikkut naatsorsuutigineqarpoq tamatuminnga aallaaveqartumik suliffeqarfiit allat illoqarfiup aamma kommunip innuttaasa amerlassusaannut pitsaasumik kinguneqarumaartoq.
