Nuussuaq niuertoruseqarfittut tunngavilerneqarpoq 1923-mi, ukiunilu siullerni pingasunik qulikkaani asimioqarfeeraannaalluni. Ullumikkut nunaqarfik Upernaviup eqqaani nunaqarfiit annerpaat ilagaat 2017-mi 189-nik innuttalik. Nuussuaq isumaqarpoq ”nuuk angisooq”, nunaqarfilli qallunaanit ”Kraulshavn”-itut ilisimaneqarpoq, taannalu Upernavimmi niuertuusimasumut, H.P. Kraul-imut (1863-1915) tunngatitaavoq.
Nuussuaq qeqertaasamiippoq ateqaatigisamini, Upernavimmit 200 km-it missiliorlugit avannarpasinnerulluni. Nunaqarfik oqaatigineqarsinnaavoq pissusitoqqat atorlugit piniartoqarfiullunilu aalisartoqarfiusoq. Nuussuaq nuunnguamiippoq sammivinnit pingasuniit imaanik ungaluneqarsimalluni, kangimullu tasersuarmit, nunaqarfiup imeqarfiatut atugarineqartumit. Sanaartukkat siullit sissarsuit, nunaqarfiup kitaatungaaniittuu, eqqaani sananeqarsimapput, tassanngaannillu sanaartukkat kangimut siaruaassimapput oqaluffiup eqqaa, atuarfik, nunaqarfiup nakorsiartarfia, illu sullivik, aamma immikkoortortap allaffia, qiteralugit.
Ukiuni kingullerni Nuussuaq nalinginnaasumiit kiannerulersimavoq, tamatumalu kinguneranik ukiup sikua kingusinnerusukkut takkuttalersimalluni. Tamanna piniartunut, sikumiit puisinniartartunut, assut kinguneqarnerlussimavoq.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.
Nunaqarfiup ineriartornera pingaarneq, piniarnermut aalisarnermullu aamma atortorissaarutinut taakkununnga tunngasunut, attuumassuteqartariaqarpoq, angallatinut amerlanerusunut sanaartukkanullu annertunerusunut (tunisassiorfik tunitsivillu) inissamik pilersitsisoqartariaqarpoq, sissarsuillu pitsaanerulersillugit. Aammattaq aalisarnermi pissutsit pitsanngorsaavigineqartariaqarput, angallatinik iluarsaasarfimmik, amusisarfimmullu il.il., inissanik pilersitsinikkut. Aammattaq illunik neqeroorutit annertunerusut pisariaqarluinnarput, innuttaasut amerliartornerat akorsimaarniaatigalugu, innuttaasut pitsaanerusunik najugaqalernissaat pilersillugu, nunaqarfiullu utoqqartai illoqalersillugit. Immaqa nunaminertani illuliorfittut pioreersuni sanaartukkat akulikinnerulersinneqarsinnaapput, illut ataasikkaat akuttusuut periaasiaat iluaqutsiullugu. Nunaminertat illuliorfissat nutaat, immaqa helistop-ip kujataatungaani pilersinneqarsinnaapput, tassami imeqarfimmut killigititap tatsip tungaanut allilerinissaq mattuteqqammagu. Aammattaaq nunaqarfimmi qitiusumik ingerlatsiviit arlallit annertusartariaqarput, soorlu meeqqerivik aamma sunngiffimi susassaqartitsiviit. Kiisalu ikuallaaviup qanoq innera, pissutsit inissisimaneralu misissorneqartariaqarput
Pissutsit aallaavigalugit innuttaasut amerlassusaat 1980-ip kingornatigut annertuumik qaffariarsimapput. Taamanikkut Nussuaq 143-nik innuttaqarsimavoq, ullumikkullu (2017-mi) nunaqarfik 189-nik innuttaqarpoq. Innuttaasut amerlanerpaasimapput 2005-mi 216-usimallutik.
Illoqarneq ilaqutariit illuinik akuttullutik nappaatiterneqarsimasunik tunngaveqarpoq. Nuussuarmi inoqutigiit agguaqatigiissillugu 4,5 inuttaqarput, tamannalu kommuni ataatsimut isigalugu qaffasippoq. Innuttaasut amerliartornerat, nunaqarfimmi inissaaleqinermik kinguneqarpoq. Illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 15-t missinginut naapertuuppoq.
Nuunnguup nunataata sivingangaatsiarnera, imeqarfillu illersorniarlugu killeqarfiliussaq, nunaqarfiup alliartorfigisinnaasaanik killiliipput.
Nuussuarmi inuussutissarsiutit pingaarnerit tassaapput piniarneq aalisarnerlu, ataatsimulli isigalugu assersuutigalugu qalerallit pisaasartut annikitsuinnaapput. Pisaasartut annertunerusut, pujortuleerartaarnissamik il.il., pisariaqartitsisarput. Ukiunili kingullerni silaannap kiannerulernera, ukiukkut immap sikuaniit ningittakkersorluni aalisarfiusartup sivikinnerulerneranik kinguneqarsimavoq. Nuussuarmi umiarsualivik umiarsuaaqqanut sissarsuaqarpoq 4 meterit missiliorlugit takissusilimmik, immallu itissusaa 1,2 meteriuvoq. Kipungasumik titarlugu imartaq 700 meteritut takitigisoq umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqaarneqarsimavoq.
Nuussuarmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Pilersuisoq A/S, atuarfik, oqaluffik, amernik nutaanik tunitsivik namminersortoq, nunaqarfiup nakorsiartarfia, Illu sullivik, kommuni, eqqaavilerisoq namminersortoq aamma Nukissiorfiit. Taakkua saniatigut piniarneq aalisarnerlu kiisalu takornariaqarnermik inuussutissarsiutit.
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 2.000 m² missiliorlugu annertussuseqarpoq. 2015-imi Upernaviup pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.
Nuunnguup qeqqani qattunermiippoq nunaqarfiup helistop-ia, ukioq kaajallallugu sapaatip akunneranut marloriarluni Upernavimmik attaveqartitsiffiusartoq. Aammattaaq aasaanerani sapaatip akunneranut ataasiarluni marloriarluniluunniit imaatigut Upernavimmut attaveqartoqartarpoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.
Nukissiorfiit teknikkikkut ingerlatat akisussaaffigaat, innaallagissamik, kiammik imermillu pilersuinerit, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Nuussuaq eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, illulerinermiillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Tasersuaq, nunaqarfimmik kangimut killiliisoq, nunaqarfiup imeqarfigaa. Unnuaanerani eqqakkanik isumaginninneq puussianik katersuinikkut pisarpoq, unnuaanerani eqqakkat tummerisaaniit imaarneqartartut, sisoortitsiveqanngimmallu naammaginartumik avasissusilimmut imaanut pisinnaanngillat. Aammattaaq puussiat kajortut nungusarniartarneri ajornartorsiutaapput.
Aqquserngit atuuttut – annerpaartaat tassaapput illernit – nunaqarfimmi sanaartorfiusimasuni tamani atugaasut. Nunaminertami tunniunneqarsimasumi A2-mi nutaanik sanaartortoqalissappat, pisariaqarpoq nunaqarfimmi angallanermi pissutsit inerisarneqarnissaat, taamaalilluni qattuneq ungaqqullugu aqquteqalersillugu.
Nuussuarmi sullissinermi ingerlatsiviit ilagaat kommunip allaffia, illu susassaqartitsivik, nunaqarfiup nakorsitarfianik, illu sullivimmik, atuakkanik atorniartarfimmik, pisiniarfimmik allakkerivimmillu ataatsimut illoqateqartoq. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.
Nunaqarfiup atuarfia, Nuussuup Atuarfia, 2011-imi allilerneqarpoq 35-illu missaannik atuartoqarluni 1. – 7. klasse-nut agguataarneqarsimasunik. Atuartut 7. klassereeraangamik meeqqat atuarfianni atuarnermik sinnera, Upernavimmi Prinsesse Margrethe-p Atuarfiani, naammassisarpaat.
Nuussuarmi illut arfinillit eriagisarialittut toqqagaanikuupput: B-45, B-48, B-49, B-118 (oqaluffik), B-137 aamma B-199. Oqaluffioqqaarsimagaluartoq 2008-mi ikuallappoq, nutaarlu 2011-mi atoqqaartinneqarluni.
Kommunip allaffeqarfiani illu ingerlatsivik nunaqarfimmi kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatanut sinaakkutsiivoq. Naggataatigullu nunaqarfiup eqqaa pisuttuarfigissallugu, arfinnillu takunniniarfigissalugu, piukkunnarluinnartuuvoq. Ukiumut ataasiarlutik qilalukkat qaqortat qangerliumanikkoortarput, piniartunillu piniariaasitoqaq atorlugu piniarneqartarlutik.
