Ilimanaq nunaqarfinni Ilulissanut attuumassuteqartuni annernut pingajuuvoq, Ilulissaniillu 15 km missiliorlugit kujasinnerusumiilluni. Nunaqarfik Nunatsinni pisoqaanerpaat ilagaat, ajoqersuiartortitaqarfittut tunngavilerneqaqqaartoq 1741-p missaani, kingusinnikkulli arfanniarfinngorluni Claushavn-umik atserlugu, arfanniaq hollandimioq, Qeqertarsuup Tunuani 1700’kkunni arfanniartarsimasoq, atsiullugu.
Ilimanaq ilaatigut Qasigiannguanut, UNESCO’llu nunarsuarmioqatigiinnut kingornussarsiarititaata kujasinnerusortaani pisuttuartunut, aamma Ilulissat Kangerluannut angallatinik angalaarnernut aallaaviusarpoq, taamatullu takornariat, kalaallit kulturiannik qanimut takusaqarusuttut, ornittagaattut atorneqartarluni.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Ilimanami sullissinermi illoqarnermilu pissutsit ullumikkut atuuttut atuutsinneqaannarnissaat minnerpaatut anguniagaassapput. Aalisarneq ingerlanneqartoq tunisassiornerlu nukittorsarneqassapput, aammattaq kissaatigneqartoq tassaavoq, takornarianik inuussutissarsiuteqarnerup nukittorsarneqarnissaa innutaasut suleqatigalugit – ilaatigut takornariat illuaraannik nutaanik pilersitsinissap periarfissanngortinneqarneratigut aammalu nunaqarfimmi kulturikkut nalillit, illunik eqqissisimatitsinnikkut, qulakkeerneqarnerisigut kiisalu eriagisarialinnik nutaanik toqqagaqarnikkut. Illoqarnermi pissutsit, ataatsimoortarfiit, eqqakkallu isumagineqartarnerat pitsanngorsarneqartariaqarput allanut nutserneq pinngitsoortinniarlugu avatangiiserlu kusassarniarlugu. Tamakku saniatigut sunngiffimmi sussaqartitsiviit nunaminertanik atugassaqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, assersuutigalugu atuarfimmut atasumik arsaattarfik aamma tatsip atorneqarsinnaanera.
Ilimanami innuttaasut 1980’kkunni 99-siusimagaluartut affaannangajanngorsimapput, nunaqarfillu suli kinguariartorfiusoq 2017-mi 54-iinnarnik innuttaqarpoq. 2010-imi Ilimanaq 84-inik inoqarpoq, tamannali 2013-imi 57-iinnarnut appareersimalluni. Takornariaqarnerup annertunerusumik sulissuteqarfigineratigut neriuutigineqarpoq, minnerpaamik, innuttaasut ikiliartuaarnerat unikaallatsinneqarssinnaassasoq. Tamanna tunngavigalugu, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pisariaqassaaq, iluarsartuusinermut atatillugu isatikkat nutaanik taarsersornissaat, utoqqarnut naleqquttunik illuliat, ilaqutariillu illui, eqqarsaatigalugit.
Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Illut ilaat iluarsartuuttariaapput arlallillu atorneqaratik napaannarput.
Kommuneplani malillugu Ilimanami illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 15-t missinginut naapertuuppoq.
Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat aalisarneq piniarnerlu, aalisakkat umiarsualiviup kujasissortaanut tulaanneqartarput, tunisinerulli annertunersaa Ilulissani pisarpoq. Umiarsualivimmi tunisassiorfivimmik soqanngilaq. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut piffissami sivitsulersumi eqqartortarsimavaat, umiarsualivimmi tulaffiusinnaasoq ajornartorsiornartuusoq. Tamannalu pissutigalugu talittarfiup allineqarsinnaaneranut periarfissat ammaaffigineqarnikuupput. Ilimanami umiarsualiveqarfittut oqartussaaffeqarfiit marluusut Naalakkersuisunit toqqarneqarsimapput. Aappaa talittarfimmit kujammoorpoq, aappaali anginerujussuusoq v-tut iluseqarluni qeqertap aamma tatsip kuuffiata tungaanut 400 meterisut takitigilluni.
Piniarnerup aalisarnerullu saniatigut takornariaqarnermiit isertitat pingaaruteqarluinnarput – matumani illuaqqanik attartortitsineq, angerlarsimaffinni unnuisitsineq ullaakkorsiortitsinerlu, angallatinik angallassinerit aamma pisuttuarlutik takornarianut pilersuiffiuneq. Nunaqarfimmiit, Kangianut Qasigiannguanullu, pittuartunut aqquteqarpoq. Takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnerata ilaagisaatut pingaarutilittut nunaminertanik illuaqqiorfissanik arlalinnik atugassiisoqarnikuuvoq.
Naggataatigullu makkununnga tunngasuni, assassorluni inuussutissarsiutini, sullissinermik inuussutissarsiutini, nunaqarfiup pisiniarfiani, atuarfimmi kiisalu kommunip nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni allaffimmilu, suliffissaqarpoq. Ataatsimut isigalugu 2010-miit Ilulissat nunaqarfiini sulisoqarneq annikitsunnguamik kinguariaateqarfiusimavoq.
Ilulissat pigisaanni nunaqarfinni sisamaasuni 2015-imi suliffissaaleqsiut procentiat katillugit 6,7-iuvoq, tamannalu Ilulissaniit (7,7 %) appasinnerulluni. Ilulissani nunaqarfiit aamma Uummannami nunaqarfiit katillugit 6,7 %-inik suliffissaaleisoqarput taamaalillunilu Avannaata Kommuniani appasinnerpaalluni kiisalu kommunimi agguaqatigiissitsinermiit aamma appasinnerungaatsiarluni (9,1 %). Ilulissat pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq aamma nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 3.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.
Nunaqarfik avannamut kangiatungimini, helistop-imiit sullineqarpoq utaqqisarfittaqanngittumik. Tamaanipputtaaq qimussit aqqutaat.
Aqqusernit avannamut kujammullu sammisuutillugit suliarineqarsimapput, kujataatungaani umiarsualivimmiit helistop-imut, avannaatungaanilu oqaluffimmut eqqaavissuarmullu. Takkunanngaanniit aqqusineeraqarpoq atuarfimmut kangiatungaanilu najugaqarfiusunut kiisalu nunaqarfiup qiterisaanut. Aqqusernit annertunerpaartamikkut aqqusineeqqatut isikkoqarput, qarsupittumik suliaasunik qallersuuteqarput. Takornariaqarnerup annertusarniarneqarneranut atatillugu aqquserngit pioreersut iluarsartuunneqarlutillu annertusarneqassapput.
Nunaqarfik innaallagissamik pilersorneqarpoq innaallagissiorfimmi maskinat dieselimik ingerlatillit atorlugit, imermilli pilersuineq nunap qaavata ernganiit ruujorit maqitsisarfiillu atorlugit ingerlanneqarpoq. Taseq isumallisaanissamut killeqartitaavoq. Ingerlatsineq Nukissiorfinniit isumagineqarpoq. Imermik pilersuinermut atatillugu nutaanik atortulersuisoqarnissaa kissaataavoq. Nunaqarfimmi illut kiassarnerat namminerisamik oliefyr-it atorlugit pisarpoq. Eqqakkanut kuuffilersuisoqarnikuunngilaq. Eqqakkat nunaqarfiup avannaani eqqaavissuarmut iginneqartarput aammattaaq tassi anartarfiit imaarneqartarput (nuunnguup noorpiaani). Takornarianut illuaqqanik nutaanik pilersitsinermut atatillugu, pissusissamisuussaaq eqqaavissuaq allamut nuussallugu, ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, nutaamik immikkoortiterivittalimmik tigooravilernissaanut, periarfissalimmut.
TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Lars Hansen-ip Atuarfia) qulit missiliorlugit atuartulimmik, niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq, illu sullivik errorsiveqarlunilu sannavittalik, aamma timersornermi atortut, kiisalu KNI pisiniarfeqarluni. Meeqqeriveqanngilaq utoqqaallu illoqarani. Meqqanik paarsisarneq ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.
Ilimanaq nunasiaasimanerup nalaaneersunik arlalinnik illutoqaqarpoq, ilaat qanittukkut nutarterneqarsimapput ilaatigullu takornariaqarnermi siunertanut atorneqarlutik.
Oqaluffik (B810), 1908-mi sanaaq, helistop-ip kitaatungeerannguaniippoq, iliveqarfilli nunaqarfiup kujammut qangimut killinganiilluni. Oqaluffiup saniatigut illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: Aalisakkerivik (B804), quersuaq siusinnerusukkut aamaruutissaasiviusimasoq (B-806), quersuaq (B-808), napparsivik (B827) kiisalu nunaminertaq handelip illuutitoqaasa eqqaanniittoq.
Quersuaq nunasiaanerup nalaaninngaannersoq (B-807) aamma niuvertorutsip illugisimasaa (B807), Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq malillugu eqqissisimatitaapput, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat.
Ilimanaq katersortafeqarlunilu arsaattarfeqarpoq. Aammattaaq sunngiffimmi eqalunniartoqarsinnavoq, angallammik angalaartoqarsinnaalluni pisuttuartoqarsinnaallunilu.
