Nunaqarfik ikerasak, qeqertap ateqaatigisami kangimut sineriaaniippoq, Qarajarmiuni, Uumannamiit kujammut kangimut 40 km missiliorlugit ungasitsigisumi. Nunaqarfik Uummannap eqqaani nunaqarfiup annerpaap tulleraa, tamaanillu kujallersaavoq.
Nunaqarfiup ilusaata ilisarnaatigaa siaangasumik inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu nunaminertaqarami, sissaq atuarlugu sangujoraartumik, tunuliaqutaralugit nunaqarfiup qeqqa nunaminertarlu illuliorfiusimasoq.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Ikerasammi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq ataavartumik nukittorsarneqassaaq alliartorfissaqarnissaalu qulakkeerneqarluni. Nunaminertap illuliorfissap annertussusia, ineriartornermi pissusiviusunut, naleqqussarneqartariaqarpoq. Nunaqarfiup angissusiata, illut pitsaassusiisa ataavartumik aserfallattaalineqarlutillu pitsanngorsartuarnissaat naleqqussarneqarnissaallu pisariaqartippaa, illut pisoqaanerit (issunik ujaqqanillu qarmallit ilanngullugit) atorneqartariaqarput, ilaatigummi sannavinnik ininillu ataatsimoorfiusinnaasunik amigaateqartoqarpoq. Meeqat inuussuttullu atugaat pingaartutut salliutinneqartariaqarput, soorlu ilaatigut meeqqeriviit illullu sullivii avissaartinnerisigut allatigullu sukisaarsaartarfinnik pitsanngorsaanikkut.
Ukioq 2006-mi nunaqarfik 279 innuttaqarpoq. Ukioq 2012-miit innuttaasut 223-niusimapput 2018-milu 242-nut amerlisimallutik.
Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2017-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 367-upput, katillugit 981-nik najugaqartullit. Tamaalilluni agguaqatigiissillugu illup ataatsip innisimasui 2,7-iupput.
Siunissami illuliornissaq, nunaminertat illuliorfigineqarsimasut marluusut nangissutaattut ingerlanneqassaaq, taamaakkaluartorli nunaqarfiup kujataatungaani, nunaminermik illuliorfissamik nutaamik, akuersissutiginnittoqarsimavoq, sunissami atorneqalersinnaasumik. Naatsorsuutigineqarpoq nunaminertani taakkunani pingasuni, inissaq sinneruttoq illut 105-t missinginut naammassasoq.
Illut tamakkerlutik tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui assigiinngitsunik angissusillit. Illut amerlasuut iluarsartuuttariaapput arlallillu inoqanngillat.
Nunaqarfiup inissisimanera ukioq kaajallallugu aalisarnissamut piniarnissamullu pitsaasunik periarfissaqartitsivoq. Pisarineqartarput puisit, qalerallit, qeeqqat, tuttut umimmaallu. Royal Greenlandip tunisassiorfianut tuniorakkanik qaleralinniarneq, malunnartumik annertusiartorpoq. Tunisarssiorfimmi sulisorineqartartut marlunniit 25-nut nikerartarput ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu. Tunisassiorfik 2013-mi arlaleriarluni matuneqartariaqartarsimavoq, sikup qajannarnera pissutigalugu qalerallit snescooterinik qimussimilluunniit assartorneqarsinnaannginnerat pissutigalugu. Aasaanerani pisat umiarsuarmik assartuummik aaneqartarput. Piffi annikinnerusoq talittarfiup avataaniittoq kiisalu umiatsiaaqqanut talittarfiup eqqaanittoq piffik annikinnerusoq umiarsualivittut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Ikerasak marlunnik mikisunik sissarsuaqarpoq – talittarfik nunaqarfiup avannarpasinnersaani tunisassiorfiup eqqaaniittoq, aamma umiarsuaaqqanut talittarfik nunaqarfiup qeqqatungaani kangerliumanermiittoq. Tamaaniipportaaq angallateeqqanut umiatsialivik puttasulik. Sissami sangujoraartumi arlalinnik kangerliumaneqarpoq, umiatsiaaqqanit pituttorfigineqarlutillu amutsiviusartunik.
Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput, sullissineq, pisiniarfiit, atuarfik, ullunerani paaqqinninneq, errorsisarfik, utoqqaat illuat, pilersuineq aamma kommunip ingerlatsivii assigiinngitsut, takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit. Ummannap pigisaani nunaqarfinni arfineq marluusuni 2015-imi suliffissaaleqisut procentiat katillugu 6,7 %-iuvoq, tamannalu Ummannamiit (7,8 %) appasinneruvoq. Uummannami nunaqarfiit, kiisalu Ilulissani nunaqarfiit tamarmik 6,7 %-inik suliffissaaleqisoqarput, tamannalu Avannaata Kommuniani appasinnerpaavoq. Suliffissaaleqesut procentiat taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) aamma nuna tamakkerlugumiit appasinneruvoq (9,1 %).
Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 3.000 m² missiliorlugu annertussuseqarpoq.
Nunaqarfiup kujasinnerusortaaniippoq helistop-i. Angallannermi periarfissat atugaanerpaat allat tassaapput, umiatsiaaqqat angallatillu mikinerusut. Ukiuunerani atorneqartarput qimussit snescooterilluunniit kangimut qimussit aqqutaasigut.
Qalliutilinnik aqqusineqanngilaq, aqqusernillu ilusaat tassaapput illernit avannamut-kujammut sammisut, umiarsualivimmiit avannaatungaanilu nunaminertamit illuliorfigineqarsimasumiit helistop-imut, aamma kujammut eqqaavissuarmut ingerlasut. Aqqusernit ilaat aqqusineeqqatut isikkoqarput.
Teknikkikkut pilersuineq Nukissiorfimmit isumagineqarpoq. Nunaqarfik innallagissiorfeqarpoq tankeqarfeqarlunilu, nunaqarfiup qiterpasissuani sissamut qanittumi inissisimasunik. Imermik pilersuineq nunaqarfiup avannaatungaani tatsimiit, imermut ruujorit ukioq kaajallallugu atugassiat aqqutigalugit, nunaqarfimmi maqitsisarfinnut arlinnut ingerlaartitsinikkut pisarpoq. Nunaqarfimmi illut kiassarneri, oliefyr-it nammineq pigisat atorlugit pisarpoq. Eqqakkanut kuffilersugaanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkat nappartat katersuiffiit atorlugit tummeraasaniit imaanut kuineqartarput. Ulluunerani eqqakkat saviminikullu eqqaavissuarmi qeqertap kujasinnerpaartaaniittumi katersorneqartarput. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigisaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Illu Sullivimmiipput Ulluinnarni Meeqqani Paaqqinnittarfik kommunillu allaffia.
Ikerasammi meeqqat atuarfiat (Atuarfik Ole Løvstrøm) 35-it missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9. klassinut.
Oqaluffik atuarfiuutigisutut sananeqarsimavoq 1936-mi, 1980-mili oqaluffittut iluarsartuunneqarluni. Iliveqarfitoqaq atuarfiup eqqaaniippoq, iliveqarfittaarli nunaqarfiup kujataatungaani kilometeri avillugu ungasitsigisumiippoq, sissamut qanittumi.
Illuliat makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (b-49) allaffik 1854-meersoq, (B57/5) quersuit imminnut ataannartut 1850/1898-meersut, (B-60) miuertussap illua 1909-meersoq, (B-120) oqaluffik 1937-meersoq. Illut eriagisariallit quersuarnut nutaanerusunut (B-54) 1941-meersumut aamma (B-56) 1945-meersumut ilanngullugit, ataatsimut illutut eriagisarialittut inissinneqarput. Illu issunik ujaqqanillu qarmalik (B-890) oqaluffiup eqqaaniittoq, eriagisarialittut toqqarneqassasoq siunnersuutaavoq.
Nunaqarfik katersortarfeqarpoq, kulturikkut sunngiffimilu ingerlatanut sinaakkutaasumik. Aammattaaq arsaattarfeqarpoq nunaminertami atuarfiup eqqaaniittumi. Tasinnguaq nunaqarfiup avannatungaaniittoq ukiuunerani arsaaffigineqartarpoq. Tamakkua saniatigut nunaqarfimmi arlalinnik peqatigiiffeqarpoq, assigiinngitsunik aaqqissuussisartunik, aammattaaq eqqaa asiarfissanik aalisarfissanillu ulikkaarpoq.
