Naajaat

Naajaat isumaqarpoq ”naajat piaraat”, nunaqarfillu qeqertannguamiippoq ateqaatigisamini, Upernaviup avannamut kangiatungaani 40 km missiorlugit ungasitsigisumi. Naajaat pinngortitami alianaalluinnartumiippoq, kangerlummi sermimut iigartartumut qanittumi.

Naajaat eqqaata nunataa maniitsuuvoq, taamaattumilu illut amerlanersaat qaqqajunnannguit qaavini, naqinnerniluunnit masarsuninneq ajortuni, inissiortorneqarsimapput.


Aaliangersakkat aamma Immikkoortu

Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.

Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat

Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.

Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit nunaqarfiup alliartorneranut naleqqussarneqassapput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.

Aalisarneq nunaqarfiup inuunerani tunngaviuvoq. Annertuumillu kissaataavoq tunitsivimmik pilersitsisoqarnissaa, tamatunngalu inissaqarluaraluarpoq. Nuunnguaq nunaqarfiup kujataatungaaniittoq, aalisakkanik tunisassiorfimmik imaluunniit takornarialerinermik inuussutissarsiuteqarfimmik, pilersaaruteqarfiusumik (illuaqqat aamma unnuineq), pilersitsivigissallugu piukkunnaateqarsinnaavoq.

Naajaat Upernaviup pigisaanni nunaqarfiit minnersaasa tulleraat 54-iinnarnik innuttaqarluni illunut 13-nut aggguataarsimasunik. Ukiunut 30-nut kingumut qiviaraanni, Naajaat innuttasa amerlassusaat annertuumik nikerarsimavoq. Innuttaasut 1980-mi 44-usimapput. 1980-p kingornagut innuttaasut amerleriarujussuarsimapput allaat 2005-mi 65-it angusimallugit, tamatuma kingorna 2010-mi 50-nut appaqqissimallutik. Taava innuttaasut amerliartuaaqqilersimapput maannakkullu (1.1. 2017) innuttaasut 54-ullutik.

Naajaani illuliat tamakkerlutik sissami ataatsimoorput, aammalu siunissami alliartortoqarnissaa tamaani pissaaq – pingaartumik kujasinnerusortaani – taamaattorli nunaminertat kujataatungaaniittut sunngiffimmi atorneqarsinnaasut sianigalugit, takornarianut inissiisarfiliorfissatut periarfissallit. Nunaqarfiup illuliornermi avannamut alliartorsinnaanera eqqaavissuarmit mattunneqarpoq.

Kommuneplani malillugu sanaartorfiusinnaasoq sinneruttoq illunut 5-t missinginut naapertuuppoq.

Naajaani inuussutisarsiutit pingaarnersaraat qaleralinniarneq, innuttaasullu amerlanersaat tassannga inuuniuteqarput. Naajaat eqqaat aalisagaqarfissuuvoq, taamaakkaluartorli, aalisartut tamaanimiut, nunaqarfimmut sanilerisaminnut Innaarsunnut pisaminnik tunisiartortarput. Naajaat Innaarsuillu tassaapput tamatuma eqqaani, isertitaasartut tamakkerlugit procentingorneranni, pisanik aalisakkanillu tunisatigut isertitaqarfiunerpaat.

Naajaat umiarsualivittut taaneqarsinnaasumik soqanngillat, avannaatungaanili immikkoortitsisoqarnikuuvoq inuussutissarsuteqarfiullunilu umiarsualiveqarfissamik, taakkualu saniatigut nunaminertat pingasut annertunngitsut umiatsiaaqqat tulattarfissaattut immikkortinneqarput, nunaqarfiup tungaanut tummeraqarfilimmi. Talittarfeqanngilaq aalajangersimasunik atortulersukkamik taamaammallu umiarsualiveqarnikkut oqartussaasussanik toqqaasoqarsimanani.

Aalisarnerup saniatigut innuttaasut makkunani suliffeqarput, angerlarsimaffimmi ikiorti, Nukissiorfiit, eqqaavilerisoq namminersortoq aamma atuarfik oqaluffiuutigalunilu katersortarfik. Saniatigooralugu inuussutissarsiutaapput takorniarianiit isertitat. 2015-imi Upernaviup pigisaanni nunaqarfinni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 5.500 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Naajaat helistop-eqanngillat, siunertamulli atugassamik nunaminertamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq. Taamaalilluni angallanneq imaatigut angallatit, qimussit snescooterilluunnit atorlugit pisarpoq. Naajaat aqqusineqaratilluunnit aqqusineeraqanngillat.
Nukissiorfiit teknikkimut tunngasut ingerlataraat, TELE Greenland A/S-ip attaveqaatinut tunngasut ingerlatarigai.

Nukissiorfiit innaallagissamik kiammillu (oliefyr) pilersuinerit akisussaaffigaat. Innaallagissamik pilersuineq nunaqarfiup innaallagissiorfiani dieselgeneratorimik toqqammaveqarpoq. Naajaani imermik pilersuisoqarneq ajorpoq. Eqqaavissuaqarpoq, sulili ikuallaasarfeqarani. Nunataata periarfilunnera pissutigalugu, Naajaat aqqusineqanngimmata, eqqagassat tamarmik sissamut nammattorneqartariaqartarput, tassanngaanniillu umiatsiaaqqamik eqqaavissualiaanneqarlutik. Ukiukkut qimussiunneqartarput.

Naajaani pisiniarfeqanngilaq, pisiniarfik allakkerisarfillu qaninnerpaaq Innaarsunniippoq, 12 kilometerinik kangisinnerusumi. Nunaqarfimmi meeqqanik paaqqinninnermut aaqqissuussisoqarnikuunngilaq.

Naajaani meeqqat atuarfiat, Niisip Atuarfia 1972-mi sananeqarsimavoq arfinillillu missiliorlugit atuartoqarluni atualeqqaaniit 8. klassimut.

Atuarfik oqaluffiuutigalunilu katersortarfittut atorneqartarpoq. Aammattaaq Naajaat nunaqarfiup atuakkanik atorniartarfeqarput. Meeqqanut inuusuttunullu immikkut ingerlatsisoqaranilu ingerlatsiveqanngilaq, taamaattorli atuarfik nunaqarfimmi inuppalaartumik kulturikkullu aaqqissuussanut atorneqartarpoq.

Naajaani illunik eriagisarialinnik nalunaarsuisoqarnikuunngilaq.

Naajaat eqqaalu pinngortitami misigisassarpassuaqarput, ilaatigut takornariartitsinermut atatillugu soqutiginaateqarsinnaasunik. Taamaattumillu, ilanngullugu pilersarutaavoq takornarianut illuaqqiornissaq aammalu umiatsiaaqqanut qaannanullu pitsaanerusumik tulattarfliornissaq.

static-map
Henter...
static-map