Aappilattoq

Aappilattoq isumaqarpoq ”qaqqaq aappaluttoq”. Nunaqarfik Upernaviup kangimut avannaatungaani 22 km-rinik ungasissusilimmiittoq, 1805-mi tunngavilerneqarpoq, aatsaalli niuertoruseqarfinngorluni 1850-mi. Aappilattup silaannaa qeqertanit avallerniit kianneruvoq taammattumillu, qaqutiguinnaq sikusarluni, tamannalu pissutigalugu ukiup annertunersaa aalisarfiusinaalluni.

Aappilattoq avannamut kangimullu qaqqanit innaaqqissunit tikikkuminaatsunillu ungaluneqarsimavoq. Taamaannerata, innuttaasut amerliartornerat tunngavigalugu, nunaqarfiup alliartortinnissaanut nunaminertanik ilanngussaqarnissamut periarfissat killilerpai. Taamaattumik sannartornerup ilusaa, pissutit aallavigalugit imminnut qanittunik appasissumi, qeqertap avannamut kimmut sammerngani, ingerlanneqarsimavoq.


Aaliangersakkat aamma Immikkoortu

Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.

Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat

Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.

Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.

Imminut nammattumik aalisarnermik ineriartortitsisoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, ilatigut aalisakkanik tunisassiorfimmik (soorlu qullukkiorfimmik) soqutiginnittoqarnera tunngavigalugu. Ineriartortitsinissamut periarfissat misissorneqassapput, nunaminertanillu tunniussisoqarneratigut aamma tulattarfiup perioreersup pitsaanerulersinneqarsinnaaneranik misissuinikkut, aamma immaqaluunniit sissarsuit allineqarnerisigut, tunngavissinneqarlutik. Tamanna imaassinnaavoq, ingerlataqarfiit annertuut (helistop-ip eqqaavissuullu) allamut naleqqunnerusumut nuunneqarnissaannik. Nunaqarfimmi illut arlalippassuit iluarsartuunneqarnissamik isaterneqarnissamilluunnit pisariaqartitsipput. Illunik pisariaqartitsineq, immaqalu nutaanik illuliorneq, nunaminertat pioreersut iluini pissasoq, eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

Nunaqarfimmi anguniakkat, meerarpassuarnit inuusuttunillu, aallaaveqartariaqarput. Taammaattumik nunaminertat atortorissaarutillu, meeqqanut tunngasut, annertuumik pingaartinneqartariaqarput, soorlu arsaattarfik, ataatsimoortarfik aamma meeqqerivik, aammali ilinniartitsisut illui naapiffiillu. Tamakkua saniatigut qangaaniilli aallutat naammattumik inissaqartinneqartariaqarput, soorlu qimmiliviit.

Innuttaasut amerlassussaat piffissami 1980-2017 ataatsimut isigalugu qaffakkiartuaarsimavoq, 1980-mi 119-niit 2017-mi 163-inut. Innuttaasut amerlanerpaasimapput ukioq 2000-ip missaani, Aappilattumi inuuttaasut nalunaarsorneqarsimasut 213-usimallutik. Tamatuma kingorna innuttaasut amerlassusaat appariartuaarsimavoq maannakkullu 2017-imi 24 %-inik ikileriarsimallutik. Naatsorsuutigineqarpoq, innuttaasut amerlassusaasa appariartornerat ingarlaannassasoq, taamaattumillu pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa.

Illut sanaartorneqarsimasut tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui akuttusuut, nunaminertani marlunni avissimasut. Nunaminertaq illuliorfissaq nutaaq qattunermi kujamut kangimut sammisumiitttoq ullumikkut sanaartorfiusimanngilaq, sanaartorfissartaalu illut 60-it missinginut naapertuuppoq. Nunaqarfimmi illulinik isaterisoqarnissaanik pisariaqartitsineq annertoqaaq.

Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat aalisarneq piniarnerlu, taakkualu nunaqarfiup inui tamakkingajallugit suliffissaqartitsipput. Pisarineqartartut pingaarnersaraat qalerallit puisillu, ataatsimut isigalugu, ukiup annersaa, aalisartoqarsinnaallunilu piniartoqarsinaavoq. Royal Greenland-ip aamma Polar Seafood A/S-ip Upernavik Seafood A/S-nngorlutik kattunnerat, Aappilattumi tunisassiorfiup, tunitsiviinnanngorlugu allanngortinneqarneranik, kinguneqarsimavoq

Aappilattoq umiarsualivittut taaneqarsinnasumik soqanngilaq, mikisumilli sissarsuaqarluni. Angallatit sissami pukitsuajaami nunaqarfiup qeqqanut qanittumi pittoqqasarput. Sumiiffik umiarsualiveqarnikkut oqartussaaffeqarfissatut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.

Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Kommunip allaffia, atuarfik, oqaluffik, Pilersuisoq, Upernavik Seafood A/S, Nukissiorfiit, illu sullivik aamma nunaqarfiup nakorsiartarfia. Taakkua saniatigut namminersortumik amernik nutaanik tunitsiveqarpoq. 2015-imi Upernaviup pigisaanni suliffissaaleqineq annertunerulaarpoq ataatsimut isigalugu 10,9 %-iulluni. Upernavimmi tamanna qafffasinnerulaarpoq tassani suliffissaaleqisut 9,3 %-iummata. Aammattaaq kommunimi agguaqatigiissitsinermut aamma nuna tamakkerlugu agguaqqatigiissitsinermut (9,1 %) sanilliullugu qaffasinnerulaarpoq.

Nunaqarfimmi takornarialerinermik inuussutissarsiuteqarneq pissutsit aallaavigalugit nutaajuvoq, ineriartortinneqarnissaminulli periarfissaqarluni. Assersuutigalugu Upernavimmiit Aappilattumut ulluinnarlugu qimussertitsisoqartarpoq, imaluunnit tamaanga qajartortoqarsinnaasarluni. Nunaqarfimmut takornariarnerup annertusiartornera tunngavigalugu, nammineerluni sanaartukkanik tuniniarneqarsinnaasunik, annertunerusumik ineriartortitsinissamut, tunngavissaqarpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 5.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Nunaqarfik helistop-eqarpoq ujaraaqqanik qalliutilimmik. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Nunaqarfik tunngavimmigut ataasiinnarmik aqqusineqarpoq, sissarsuarniit tunitsivimmiillu kimmut helistop-ip tungaanut nunaqarfiullu kangiatungaanut ingerlasumik. Aqqusineq ataatsimut isigalugu aqqusineeqqatut aserfallattaaliornerlutatut isikkoqarneruvoq. Aqqusinermiit nunaqarfik napillugu ingerlaartumiit nunaqarfiup immikkortuinut annikitsunik marlussunnik aqqusineqarpoq/aqqusineeraqarpoq.

Ingerlatat teknikkimut tunngasut Nukissiorfinniit ingerlanneqarput, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Unnuakkut igitassat isumagineqarneri namminersortumit ingerlanneqarput. Nunaqarfik eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq, imeq illulerinermiit igitaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Imermik pilersuineq tatsinit imeqarfinniit pisarpoq maqitsarfikkoorlugu aaneqartartoq. Unnuaanerani eqqakkat puussianiittut katersorneqartarput, imaanullu iginneqarlutik tummeraasaniit sisoortitsiveqanngitsuniit.

Aappilattumi aamma kommune allaffeqarpoq, illu sulliveqarluni, nunaqarfik nakorsiartarfeqarpoq katersortarfeqarlunilu. Meeqqanik paarsisarneq ulluunerani paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.

Nunaqarfiup atuarfitoqaani, Paaviap Atuarfiani 30-it missaanni atuartoqarpoq taakkulu 1. – 9. klasse-nut agguataarneqarsimallutik.. klaasimut agguaassimasunik. Atuarfiup illutaa 1996-mi iluarsaanneqarlunilu allineqarpoq. 2011-mi nutaamik atuarfiliortoqarpoq, Narsannguup Atuarfia. Atuarfiup eqqaaniippoq illu atuakkanik atorniartarfik namminersortoq.

Nunaqarfik 5-nik eriagisarialinnik illoqarpoq: B-37, B-40, B-41, B-117 aamma B-132 (oqaluffik). Illut eriagisariallit tamarmik qiterpasissumi, sissarsuarnut qanittumi, inissisimapput.

Kulturikkut sunngiffimilu ingerlatat amerlanersaat atuarfimmi katersortarfimmilu periarfissanut tunngasuupput.

static-map
Henter...
static-map